Asiaa koruista..

Sain ystävältäni lahjaksi T.Sabon rannekorun poikani syntymän kunniaksi.

Tykkäsin ja tykkään edelleen siitä erittäin paljon. Annoin samanlaisen korun 

aiemmin lahjaksi toiselle ystävälleni ja tein jokavuotisesta merkkipäivien muis-

tamisesta hieman helpomman. Koru on ihana ja jokaisella hilulla on merkitys.

Hilut kolisee ranteessa, mutta onnellinen harakka kantaa hilunsa ylpeästi. Vaik-

ka Sabon hilut ovat just ne oikeat, kelpuutan muitakin. Hilut roikkuvat korussa

saantijärjestyksessä (oikealta vasemmalle). Monta mahtuu vielä. Muutenkin ko-

ruissa mennään aikas simppelillä linjalla - hopeaa (jo vuosia) ja valkokultaiset 

renkulat avioliiton merkiksi. Toisessa sormessa hopeisia 'Spinning' sormuksia 

pienimuotoinen kokoelma. Osa mieheltäni, toinen osa mieheni vanhemmilta lah-

jaksi saatuna. Ovat Tanskassa jo vähän out, niin halvalla lähtee..  :)  (n.7e/sormus)

Niitä on kiva vaihdella ja yhdistellä eri tavalla - aina erinäköinen kokonaisuus.
En omista superkoruja, mutta arkikoruja jonkinverran.  Yritän pysyä hopeassa,
vaikka olen ostanut ihan rihkamaakin. Kaikki menee. Myös etniset korut on mie-
luisia, varsinkin eräältä ystävältä saamani Caring Hands korut. Ihanuudet!

Eli, mitä tämä kaikki kertoo? Tää täti vaan tykkää koruista, semmoisista ns. 

arkisista koruista.  Turhamaiseksikin mua voisi sanoa.  Sanokaa vaan...
Kuvissa nyt vaan nuo...

 

Toki kuvassa näkyvä kellokin on  yksi koruista.. Tosi mieluinen vielä.   :)


*  *  *

Mulla on tekeillä  jymypostaus ja siinä kestää. Jo monta ilta/yötä pyörittänyt
sitä päässäni  ja näpytellytkin. Loppuun asti on vielä matkaa. Toivottavasti
lähipivinä valmistuisi. Ehh, jo torstai.. Kohti viikonloppua mennään taas.

Be happy!

Aarre

 

 Täplikkäitä Neuvostoliitto-purkkeja löytää

kirpulta. Mulla on oma (mummun vanha)

kuiva-aine purkkisarja, jossa lukee eestiksi

ja "tietenkin" venäjäksi myös sisällön nimi.

Muunlaisia vastaavia on myöskin kertynyt.

Yhdessä pojun maitojauhe, toisissa pikku-rojua.

Tässä viimeisin. Iso, leveämpi kuin aiemmat,

matala, hieman ruosteinen. Ei haitannut mua.

Tää on taas näitä 'mies ei tajua' juttuja. Hihihh.

Purkki päätyi tuikkupurkiksi eteisen rappusille.

Lähelle ulko-ovea, minkä edessä lyhtyjä ja kyntti-

läkuppeja..  Perfecto! Minä sydän purkit+korit.

Tunnelmaa ulkona

Hämärissä (siis pimeissä) illoissa on kyl hitsin

paljon tunnelmaa. Kynttilöitä poltetaan päivit-

täin, sisällä ja ulkona. Taas lähti satsi kesäkukkia

pois, ja muratit siirrettiin isoon koriin. Valmiiksi

siirrettäväksi sisälle, jos/kun tulee kylmä. Kohta!

Toivottavasti en missaa pakkas-öitä ja tajuan rea-

goida ajoissa. Selviäisipä muratit sisällä uudessa

hankkimassani korissa. Keväällä kasvukauden

alkaessa pääsisivät sitten taas pihalle. 

Jee, ukki korjasi lisää puutarhatuoleja ja kodikas

kahvittelunurkka on aika kiva paikka lukea vaikka

postit. Muutama päivä sitten kuului rummutusta

ja näkyi roihuja. Paikallinen jokavuotinen tapa.

Tytsy oli ihan innoissaan. Viimeinen kuva siis

tyylikkään epätaidokas, mut kiva.

uusi keltainen

Aikas tyytyväisen oloinen heppu, eiks niin?

Iloinen veitikka se onkin enimmäkseen. Nyt

oli aihetta iloon - uusi keltainen istuin. Hassu.

Kummallinen. HYVIN värikäs. Lapsellinen.

Olin kokonaan unohtanut kyseisen istuimen

olemassa olon. Muistan sitä katsovani esikoi-

selle aikoinaan, mutta kauppaan jäi. Nyt ei jää-

nyt. Kirpulta se oli kotiin tuotava. Epäilytti kyl-

lä, mutta tämä onkin yllättänyt kätevyydellään.

Lapsi istuu lyhyitä hetkiä (!) ns.syvällä ja hyvin

tuettuna. Kummasti helpottaa mm. lusikalla syö-

misen opettelussa. Ja se kankainen sitteri ei ole

ihan porkkanassa. Eli yksi vekotin lisää. Hitsit, si-

tä muka välttämätöntä ja arkea helpottavaa vauvan 

tavaraa kerääntyy. On sitteri, ja keltainen pallero,

kehto ja lattialle laitettava (puinen/IKEAn) lelu-

kaari, vaunut ja rattaat, vaipanvaihtoteline, pinna-

sänky... Ja tiedän ihan hyvin, ettei meillä edes ole 

kaikkea. MUTTA, niin paljon pienemmälläkin pär-

jäisi, muttei ilman ihanaa keltaista istuinta. Eihän?

 

syksyn ihanuus

Syys-sunnuntait on olleet pöyristyttävän ihastuttavia.

Väriä aurinkoa ja leppoisaa yhdessäoloa. Mutta kohta

ollaan kurasäissä ja pimeydessä. Sitten fiilisteltävä si-

sällä. Onnistuuhan sekin! Nyt mennään ystävälle kylään,

jonka poju saanut juuri nimen.. Hihhhihiiii! Taidan ki-

paista ihanan puodin kautta.. Kiva viedä jotain söpöä..

Leppoisaa ja mukavaa alkanutta viikkoa!

Telkussa pyörii Afrikka-dokumentti.. Tietäähän sen jo, minkä se saa aikaisekseen minussa.. no ikävän maailmalle.  Oma koti ja ns.turvallinen ympäristö, perhe ja ystävät suht lähellä on ihana juttu, mutta tulen varmaan aina kaipaamaan muuallekin. No minne sitten? Mitä tekemään? Mnjaaa... Elämä on elämää kaikkialla.

Haluaisin elää ja näyttää lapsilleni esimerkkiä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa elää. Kunhan tekee hyvää ja saa siitä hyvän mielen.. (no ei ihan niin mustavalkoista, mutta..) Silti jatkan/jatkamme turvallista ja "helppoa"  tavallista arkea. Ei, tavallisuus ei missään tapauksessa ole huono asia, eikä aina tarvi pyrkiä erikoisuuteen itse erikoisuuden takia. MUTTA, myönnän että niiiin usein huomaan pysähtyväni miettimään, että mitä hittoa mä teen.. munhan piti...

Mulla on hyvä elämä (jonkun mielestä varmaan ihan mälsä= kotona pienen lapsukaisen kanssa & kirppuilut yms..), mutta se ongelma taitaakin olla siinä, että haluan liikaa juttuja ja niillä ei usein ole yhteistä tekijää.. Ääripäitä ja järjettömyyksiä. Tehdä sitä ja tehdä tätä, mennä sinne ja olla siellä.. 

Teini, kasva aikuiseksi ja lopeta toi!

Kaikella on aikansa? No jos ei nyt ihan kaikella, niin olispa ainakin edes osalla.. Ja älä pliis luule, että mä höpisen vaan jostain maailman pelastamisesta...vaikka sekin olis tosi jees!

Just tällä hetkellä tosi JEES on:

-oma jengi (perhe, lähimmäiset, ystävät)

-koti

-jonkunsorttinen tasapaino

-hyväksyminen & kiitollisuus

-puutarhailu

JOSKUS olisi tosi JEES:

-Tyytyväisyys

-Loppuun saatetut hommat (koulu)

-Luovuus osa elämää/ arkea

-Oman paikan löytäminen

Just joo.. Tällainen perjantai-ilta. Don't take it too seriously. Mutta erilaisia yhteistyö ehdotuksia otetaan vastaan. Yeah! (tyyliin: Anni, pakataanko kamppeet ja lähdetään  Tiibettiin! No sit kun ollaan viiskymppisiä...)

Klik-klik

 Toiset shoppailee ihanuuksia hienoissa tanskalaisissa lastenvaateliikkeissä. Tää shoppailee kyl kans tanskalaisissa, mut kirppareilla ja supermarketissa.. Toiset shoppailee ihanuuksia suomalaisissa nettikaupoissa. Tää shoppailee kirppareilla (ai-ai-ai,mitä löytöjä eilen kirpulta!) ja tilaa HM:ltä halpatuotanko vaatteita. Klikkailin äskettäin lapsukaisille vaatteita, ALEsta enimmäkseen. Kuvastosta ihailin kuvaa söpösti puetusta pojasta, koko setti piti tilata. Ihana! (mä en siis todellakaan harrasta tällaista paljon!!!) Paketti saapui tänään. Ilahdutti kovin.

Mä en oo ollut ihan ok lastenvaate blogien suhteen.. Siis ne on minus ta ihan ok ja joskus katselen niitä oikein ihaillen, mut itselleni en oikein.. Ja tässä sitä mennään.. Hehe... 

Jonkun mielestä varmasti tylsän harmaat. Minusta just hyvät. 

Puuvillaneuletakkeja tuli monta ja eri koossa. On muuten aivan söpöys ja kätevyys pienelle. Hinta 3,95 kpl! Miten ne voikaan olla noin halpoja?

 Pojulle 2kpl ohkasia trikoopaitoja ja tytsylle 2kpl. Oli vaan tosi reilut koot näissä isoimmissa..

 

Tytsylle (Kyllä, tytsylle!!) ulkoiluun mustat fleece kamppeet. Talvipuku 

on nimittäin niin ällön pinkki, että pakko rauhoittaa tilannetta.

******************************

 

 Näitä viimeisiä en tilannut. Söpöiltä kyllä näyttävät... Nonniiin.. Nyt nämä kirppu ja henkkamaukka lapset unten maille..

 

Ihanaa viikonloppua!

Ihana eilinen - 'Dear Frankie'

 

Kerrankin telkusta tuli elokuva, joka yllätti, miellytti ja tuntui.. 

(No on sieltä joskus toistekin tullut, mut en muista milloin.)

Liv-kanavalta 'Dear Frankie'. Todellinen helmi! Katsoitko?

Oletko katsonut joskus aiemmin? Jos et, katsothan?

After having responded to her son's numerous letters in the guise of his 

father, a woman hires a stranger to pose as his dad when meeting him. 

 

 

from: http://www.imdb.com

 
 

PS. Muutenkin elokuvista voisi

postata. Aina ihana aihe..

Viikonloppu oli perheviikonloppu.. Pihahommia yhdessä. Leikattiin naapurin 

rouvan syreenit. Palkaksi saimme herkkupiirakkaa. Ihanaa! Sukulointia mum-

molassa, leppoisaa sellaista. Ulkoilua oman perheen kanssa. Hitsit, oli ihanaa. 

Omalla jengillä on hyvä olla.  Ja metsä.. se on ihanaa!  Oli yksinkertaisen muka-

va viikonloppu. Semmoinen, mihin ei tarvitse hienouksia ja luksusta. Riittää 

vain yhdessä olo ja tekeminen. Kunpa syksyn valoa ja aurinkoa riittäisi pitkälle.

Positiivista energiaa viikkoosi!