26.8.11

leppoisaa arkea


Lentääpäs aika nopsaa, on sitten kiirusta tai ei..  Aika on hurahtanut sika nopsaa. (Miks just sika, miksei esim leijona tms?) Viime viikonloppu meni Eestissä, ystävän luona ja sukuloimassa. Samalla juhlittu Eestin 20-vuotta itsenäisyyttä. Muistan sen jännittävän ajan, kun Eestin tulevaisuus oli vaakalaudalla. Mutta niin se just meni, niinkuin kansalaiset toivoi - itsenäinen kansa, jolla hyvin vahva identiteetti ja ylpeys omasta maasta. Myönnän, se aihe herkistää minutkin aina uudelleen ja uudelleen. Harmikseni en päässyt järjestettyihin tapahtumiin, mm 70 000 eestiläisen juhla laululavalla.  Eesti tuntuu vieraalle ja kotoisalle samaan aikaan.  Mielelläni siellä viihtyisin pidempääkin, mutta hyvässä seurassa...  (Ei pinnallista kakkaa. Anteeksi ruma ilmaisuni!) 

Arki on mennyt kotoillen (kumma sana), ihan leppoisasti lasten kanssa. Välillä puutarhailtu oikein urakalla, kitkien, leikkaen, nyppien. Syksy on NIIN tulossa. Meillä on edessä vielä yks isompi pihajuttu, muutaman puun kaato + uusi perennapenkki.

Olen koukussa - virkkuukoukkuun. Liukuhihnalta tulee pipoja. Nuorempana virkkasin urakalla laukkuja ja pussukoita. Nyt haluaisin kokeilla pipojen lisäksi ainakin leluja (Kiitos inspiksestä, apinalandia!).. :-)


 
 
 "vähän" iso tuo raitapipo. Muistin lapseni pään jotenkin isommaksi...


Muutama päivä sitten ostin vahingossa paikallisesta halpamarketista talolyhtyjä. Just niitä ns. väärennöksiä, joista en tykkää.. MUTTA vajosin alas - hinta ratkaisi.. Kovasti niistä olen tykännyt. Nyt saa pimeät syysillat tulla! 


Tälläistä täällä, tylsän leppoisaa. Viikonloppuna menoja..  :-)  



Hyvää 
viikonloppua 
siullekin!




8 comments:

Niina K said...

Hei kamu, meill on ihan samat meiningit.. täälläkin meinaan yks pipojen virkkaaja.. hauskaa!!

Ja voi miten suloinen Noah on!!

Terkkuja ja haleja. :)

Anonymous said...

Ihana Noah! Pipo sopii pojalle hyvin. Ja jos ei ihan kooltaan niin tyyliltään :)

Ja mä en kyllä tiennyt sun innostuksesta ja virkkaustaidoista, mutta hienoa jälkeä teet. Itse en ole niin taitava, mutta jos olisin niin haluaisin virkata marjoja, hedelmiä jne. lasten leikkeihin. Olen jossain nähnyt söpöjä virkattuja mansikoita. Mutta ehkä näen seuraavaksi niitä täällä blogissa... vink vink!

Terrkuja teille kaikille!
-HEH

Tuula said...

Onpa syötävän suloinen pipomies! Kuin pieni nukke <3 Minä en ikinä ole päässyt sinuiksi virkkuukoukun kanssa, vaikka haluaisin. Ehkä joskus vielä...?
Mukavia ja tunnelmallisia pimeitä elokuun lopun iltoja!

Nonna said...

OI miten ihanat virkkuukset ihanalla mallilla! Hienoa, jos virkkauskärpänen on päässyt sinuunkin puraisemaan. Täällä virkataan vaihteeksi villaista!

Mukavaa syksyistä viikkoa!

Unknown said...

Niina
Hihh, samaa touhuako? No kolmas pipo etenee vähän hitaampaa tahtia, mutta yritys kova.. :)

HEH,
Kiitti! hedelmiä..mm..Kiitti vinkistä! :)

TUULA,
Kiitti! Minä olen ihan virkkuukoukun kaveri, mutten puikkojen.. :) Näin se menee, jompikumpi. Toivoisin kehittyväni ainakin oppia lukemaan virkkuu-ohjeita.. :) Sovellan aina, vähän niinkuin ruoanlaitossakin.


Nonna,
Kiitti! Ehkä vähän matkaa vielä virkkauksen maailmaan, mutta portille koputellaan..hihh! :)

Peikonlehti said...

Kivat noi ekat kuvat! Kummasti se aika lentää täälläkin ja oon ollu vaikka kuinka monta kertaa laittamassa spostia että arvaa mitä kivaa täällä on tapahtunut... =) Hihhhihhii - laitan sen postin ihan pikapuoliin =)

Niin ja pipot näyttää oikein mainioilta!

Johanna - Omamaamansikka blogi said...

Voi kun ihana pipo! Vaan tämä pipon käyttäjä se vasta suloinen onkin! Tulin valtavan hyvälle mielelle kuvista. Kiitos.

Unknown said...

Peikonlehti
Kiitti! Ihanaa kun laitoit postia. NIIN kovin onnellisia täällä puolestasi!! Hihhihhiiii.... :)

Johanna
Kiitos! :) Suloisuus tuhisee tuossa vieressä. Voiko olla hurahtanut omaan vauvaan? ..Ihan uusia tuntemuksia.