Phuuh. Ei mennyt ihan niinkuin toivoin. Vaikka arvasinkin niin käyvän, en silti pidä lopputuloksesta. En juuri koskaan usko, että juuri minulle voisi käydä NIIN hyvä säkä, että joku asia onnistuu ensimmäisellä kerralla. Asiat vaan tapahtuu hyvät ja huonommat. Ja elämä menee eteenpäin.
Pyöritän päässä unelmia, mille en uskalla tehdä yhtikäs mitään. Olen jumittunut jumiuteen. Ärsyttää moinen. Ärsyttää, että ärsyttää. "Ihana maanantai"!
ps. Onneksi tuo pikku-vintiö hymyilee!
4 comments:
Muakin ärsyttää oma itseni, luonteeni, tapani elää, murehtia, kantaa huolta. Grr. Grr. Grr. Miksi ei vain voisi suhtautua ihan kaikkeen höyhenenkevyesti.. Purrr.
Heh, heti tuli mieleen, että no nyt on alkanu uus blogityyli mättään.... Mut mikä siellä nyt niin jurnuttaa, lähetä tänne niin mä junnaan sun puolestas, mul on aikaa ja joutilaisuutta nyt just hyvin siihen!
Haleja.. Äläkä nyt siellä ihan paikalles posaha, kaikelle on oma aikansa tapahtua! :)
Tiedän tunteen. Onneks noita päiviä tulee ja varsinkin menee, meillä kaikilla! Toivottavasti ärsytys hellittää! :)
Kiva oli lukea nuo haastevastaukset!
LOTTA
Kiitti! Uhh, miten tää nyt onkaan tällästä ärsytyksen huippua. Grrr.. Tsemppiä rakas!
NIINA
Kiitti! Eieiei, blogityyli on oikein hyvä just nyt. ELämä muuten ja tuleva - ei. Palataan online. :)
KATRI
Kiitti! No niinpä. Mä nyt olen vielä tunnetusti tämöinen aaltoileva, tosi pienistä mennään, ylös ja alas - yhtä vuoristorataa. Nyt vaan vähän pidempään mennään siellä alhaalla.
Iloa!
Post a Comment