Kotona

Kotia on laitettu koko ajan täs muun touhun ohessa. Edistystä tapahtuu ja tuntuu hyvälle - vihdoinkin. Kompromisseja tosin paljon. ISO kompromissi on eteisessä kököttävä valkoinen lastulevykaappi, mitä kamerani ei voi edes kuvata. Kaapin päällä on ihan sympaattinen kasa romua, mutta itse kaappi on sydäntäsärkevä kamaluus. Se joka minut TOSI onnelliseksi haluaa tehdä, tuo mulle vanhan ihasttutavan valkoisen  kaapin tai industrial meininkiä, ok??  :)

Entistä tytsyn huonetta, nykyistä ns. lastenhuonetta on yritetty laittaa laittamatta liikaa. Eli tarkoittaa sisustamista kaikella sillä, mille ei muualla talossa ole paikkaa, mutta mistä ei silti halua luopua. Alunperin oli tarkoitus maalata suurin osa huonekaluista valkoiseksi, mutta edelleen on kaikki maalaamatta ja huoneessa on leppoisan lapsellinen sekametelisoppa-kaaos.  Nyt ei ainakaan maalata...

 Nannan tekemät kärpässienet on IHANAT!! Päätyivät siis lastenhuoneeseen!  :)

Huoneen yhdellä seinällä on koko seinän pituinen sänky/ sohvasysteemi, matalammassa osassa siis. Tytsy nukkuu verhon takana omassa pesässä ja tykkää kovasti. Sängyn alla "varastossa" rojua ja lelusäilytystä. Myöhemmin sängyn toiseen päähään tulee pikkuveljen makuusoppi. Saa nähdä, toimiiko käytännössä, lasten ikäero kun on 5-vuotta!?!? Kokemuksia?

 Olohuoneessa luovuttiin siis kokonaan verhoista ja 

väriä tuotiin oranssin ja valkoisen yhdistelmään..

Mies haluaisi luopua viherkasveista, mä en. Niillä

on tunnearvoa! Ja se arvo on aikas...  :)

Ruokailutila toimi koko talven ns. varastona kun remppa aiheutti melkoista 

kaaosta. Ihanaa oli saada vihdoinkin huoneen lattia tyhjäksi. Piano tuli van-

hempieni kodista meille ja lamppu vaihdettiin, muuten huoneessa ei muutoksia.

Näin meillä nyt. Pian toivottavasti kuvia maalatuista 

rappusista ja eteisen valokuvaseinästä. Voipi viedä 

aikaa, tai sitten ei. Lämpöisiä päiviä teille!