27.2.14

sumussa


Ollaan siis perheen kanssa vaarin luona Tanskassa.
Sukulointia, syömistä ja yhdessäoloa. Sää on TOSI
keväinen ja kevätkukat kukkii. Kunpa Suomeenkin
tulisi kevät ja nopsaa. En jaksa enää olematonta talvea
lainkaan.  Talvi oli ja meni ja se siitä. Ensi kerralla 
parempi talvi, jooko? 



Tämän päivän ohjelmaksi oli suunniteltu seuraavaa:
Vaari meni töihin ja mies lasten kanssa mummon luo
toiseen kaupunkiin. Minun tehtäväni oli kirjoittaa kilo-
metri johtajuus esseetä. Ihan uskomatonta, mikä pon-
nistus. Aamulla en meinannut saada itseäni käyntiin.




Lähdin rannalle kameran kanssa. IHANA sää! 
Mutta ei, ei auttanut muu kuin mennä takaisin sisälle.
Nautin kyllä sinänsä yksinolosta ja hiljaisuudesta. Ovi
oli rakosellaan ja linnunlaulu kuului ja kevät tuoksui.




Naputtelin KOKO päivän. Phuuh. ISO ponnistus
on vielä edessä. Ja se aiheuttaa melkein pahoinvoin-
tia ja ahdistusta.  Se opiskelun ilo on jossain NIIN
kaukana ja unohtunut. Nyt vaan ponnistetaan.  Tär-
keätä on muistaa että se ilo oli siellä kun opinnoista
sain vielä irti jotain. Nyt rutistetaan...



Illalla vaari tuli  ja liittyi  sanomalehden kanssa joukkooni.
Minä naputtelin ja hän luki lehteä. Leppoisaa. Ulkona laski 
aurinko ja oli ihan hassun kaunis valo. Hetken viivyin ulkona 
kameran kanssa pellon reunalla. Setä käveli ohi ja ihmetteli 
miksi kuvaan tyhjää peltoa. sanoin sumun olevan aikas 
kaunis. Setä hymähti vain ja naureskeli. Kotimatkalla
vaari oli ostanut ruoat ja  loihti meille ihanat smörrebrödit!
Kaatoi viinilasilliset ja rupattelimme leppoisasti. 



Loput perheestä tuli reissusta vasta nukkumaanmeno-
aikaan. Auton takapaksi täynnä puulaatikoita. Niitä
myi pilkkahintaan ihana säläkauppa kun uusivat kaupan
sisustusta. Nyt ne reissaa meidän mukana Suomeen 
meidän puodin laatikoiksi. JEE! Ihan sama vaikkei
lapset mahdu autoon, kunhan laatikot saadaan 
kotiin? Heh!  Kunpa pääsisi jo sutimaan niitä.



Huomenna edessä viimeinen kokonainen päivä
täällä ja LA:na edessä reissu Ruotsin läpi. Poiketaan
Stavsjö Krog & Kafessa jossa meidän koruja on 
myynnissä. Poiketkaa siellä kun matkaatte Ruotsin
läpi Tanskaan!  Ihana ja tunnelmallinen muka huolto-
asema. Hirmuisen symppis paikka ja mukavat omis-
tajat. Sedällä oli valkoiset leveät henkselit, HIH!



Miten tämä bloggailu on jäänyt niin retuperälle.
Ei se ettei olisi, mistä kirjoittaa, en vaan ole ehtinyt.
Paja ja puoti on viennyt PALJON aikaa opintojen
ohessa. Muutimme puodin uusiin tiloihin ja muutto on
vielä itseasiassa kesken. Viikko aikaa tyhjentää vanha
tila. Se on seuraavan viikon ohjelma. Samoin kuin
kotona olkkarin rumsteeraus. Vaarin vanha restauroitu
kaappi seisoo keskellä olkkaria ja odottaa omaa
paikkaansa, mitä ei olla vielä keksitty. Phuuh!




Muutama viikko sitten majoitimme aivan mahtavan  'couch surfing' 
vieraan. Tanskalainen reilu 60-v. Hjalte oli tekemässä mielenkiin-
toista tutkimusta ja haastatteli Suomessa perussuomalaisia. 
Ihan mahtava couch surfing kokemus - paras mahdollinen!
Onneksi majoitimme! Suosittelen!!! Oletko kokeillut?




 Puoti elää nyt jonkunlaista muutosten aikaa.
On ollut IHANAA ja raskasta, opettavaista
ja aikaa vievää hommaa. Mutta ihan mahtavan
antoisaa. Paras puoli on ollut se ihmisten koh-
taaminen. Haasteellisinta löytää se oma linja...



PS.
Tyttö sai lahjaksi mummoltaan
valita itselleen  jonkin lelukaupan 
ihanuuden. Tiedättekö minkä se tyttönen 
valitsi? Super girl asun!  Siis samanlainen 
kuin Superman, mutta naispuolisen...
Jep-jep! Voi kun hän oli innoissaan. 






Hyvää viikonloppua!










26.2.14

Sisustuttaa...














Hengailin eilen Odensen huonekalu/ sisustuskaupoilla. Arvatkaapa vaan, kävikö sisustuttamaan? No kävi ja pahasti. Varsinkin kun tietää, että kotona odottaa edessä olohuoneen kaaos. Saimme vaarin vanhan kaapin vihdoinkin kunnostuksesta, mutta sille ei ole ihan vielä löytynyt omaa paikkaa. Siihen ei vaan ole ollut aikaa. Kunpa saisi kotiin vähän piristystä ja raikkautta! 

Terkut siis Tanskasta!  Kaikki ihan jees. 
Täällä on NIIN kevät ja mä toivon että Suomessakin.









See you!