Anni's little corner

Joulu tulee! Joulu tulee ja IHAN kohta! Me ollaan ihanan epämääräisen valmiita, mutta se onkin meidän tyyli. Ei voi olla liian valmista, eihän? Mikä ihana tekosyy olla stressaamatta. Joulukuviot siis selvät, oman pienen perheen + serkun seurassa omassa kodissa. Isovanhemmat reissanneet veljeni luokse naapurimaahan. Uusivuosi vietetään taas ystäviemme luona ja se taas monen perheen voimin, mukana lapsia ja vanhuksia, monenmaalaisia (suomalaisia, belgialaisia, japanilainen, tanskalainen, eestiläinen...)

:-)

Joulupostia tulee postilaatikkoon. Auts, muutama sellainenkin tullut että saa sen gggrrrr fiiliksen: Me ei laitettu niille..IIK! Voihh ja uhh... Tuleeko teille sellaista? Laitoin vielä joulukortit aika ajoissa liikkeelle, mutta silti ne muutamat jäit listalta taas. EN jaksanut etsiä hävinneitä osoitteita tms.. Ei voi mitään, pitää laittaa uudenvuoden postia! :) Sitäkin on kiva saada!

Kuusi. Meillä ON kuusi ja just sellainen ihana. SItä vähän stressasin, kun halusin ihanan ja tuuhean ja siis joko ilmaisen tai lähes ilmaisen. En tiedä, mikä mua riivaa, mutta kuusesta ei voi maksaa liikaa. Muutamassa paikassa kävimme ihastelemassa tuuheita ihanuuksia, mutta hinta sai samantien jatkamaan matkaa. Rumiluksiakin nähtiin ja matka jatkui. Miinusasteet ja tuuli yltyi, vähän kiirekin ja KLIK! Siellä se oli, oman kodin lähellä! Ihana keltainen iso traktorin peräkärri ja setä, jonka parta ihan jäässä. Eka kuusi, minkä hintaa kysyin ja se oli rakkautta heti, 25 e:n hintaan! Just sopivan tuuhea (sen pitää sitä olla!), metsäkuusi (mieluiten!!!), ja silti sellainen epätäydellisen täydellinen, you know! .. Ei liian iso, koska huone melkoisen pieni, muttei mikään pöytämallikaan. Se on siinä - just meidänlainen. Tytsyn kanssa koristeltu pelkästään lasisilla koristeilla (ok-ok, 1 tytsyn muovinen bling-bling + 2 puista Tanskan isovanhemmilta), ei kynttilöitä, eikä valoja, ei sitä bling-bling nauhaa tms. Paljon, muttei liikaa. Tyylikästä, muttei liian. Latvassa pahvinen päiväkodissa tehty tähti, just täydellinen. Kuulostanko ihanan turhamaisen onnelliselta ja yhen kuusen takia? Joo, sitä olen. Sohvalla köllötessäni, jalat mieheni sylissä, hän tuijottaa telkkua, minä joulukuusta. Että näin.

Ja by the way, hitsit on vaikeaa kuvata joulukuusta.
Se ei näytä lainkaan yhtä ihanalta kuin oikeasti.. Höhh..

*

Lahjoja on paketoitu. Osa lähtenyt postitse matkaan rakkaille kauemmas, osa menee mummon mukana naapurimaahan (=kotimaahan). Meidän ja lähipäivinä pois annettavien lahjat jo kuusen alla kököttämässä.

Osa jouluruoastakin hankittu/ tehty. Eestipuodista sai tarpeelliset Eesti-kamat meidän eesti-tanska-suomi joulupöytään, ehkä vähän venäjääkin. Melkoinen 'mamu' (=maahanmuuttaja) joulupöytä siis tulossa, parasta ja mieluisinta joka maasta.

Mua vähän mietityttää se netissä pyörivä adressi, jossa kerätään nimiä perinteisen joulujuhlan säilyttämiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Tämä varmastikin aiheuttaa monelaisia tunteita ja mielipiteitä ja hyvä näin. Oma kantanikin on, että perinteitäkin voi muokata ja muuttaa ja se ei aina tarkoita että ne muuttuisi huonompaan suuntaan, tarkoittaako muka? En kuulu kirkkoon, mutten vastusta millään lailla uskonnollista joulua. Toisaalta lapseni päiväkodissa uskonnollisuus joulussa ja joulujuhlassa oli hoidettu mielestäni ihanteellisesti: Ennen joulujuhlaa käytiin joulukirkossa, jossa itsekin olin mukana. Ennen joulua käsiteltiin joulukuvaelmaa ja mietittiin Jeesuksen syntymään liittyviä asioita (Tytsyni on muuten sitä mieltä, että Jeesus oli tyttö! Hih! Prinsessa varmaankin ollut.), jolloin ne lapset joiden vanhemmat eivät halua olla mukana, voivat sen ilmaista päiväkodille. Joulujuhlassa oli taas upea tunnelma, oikea juhlafiilis. Teemana lumikuningatar ja hänen satumetsä. Ja täytyy myöntää että upeasti toteutettu. Lasten ehdoilla, mutta aikuisen ohjauksessa.. Just näin sopivasti.. Eli, toivoisin sen näin jatkossakin olevan. Joulujuhlissa voisi olla muuttuva teema, ja itse joulua käsiteltäisiin jo ennen itse juhlaa. Juhlassa taas juhlittaisiin myös vuoden loppumista ja uuden alkua.. Se siitä joulusta.

Vähän huoltakin on tähän rentoiluun. Tai iso syy tähän rentoiluun on mun vointi. Huomenna ultra+lääkäri. Kovin on tuskainen olo. Pelko että lääkäri passittaa tooooosi lepäävään asentoon ja pitkäksi aikaa. Hitsit, edessä kuitenkin vielä tosi monta kuukautta ja töitäkin voisin vielä vähän tehdä. Liikkuminen ei kivaa ollenkaan, varsinkin iltaisin.. Noh, näillä mennään.

Leppoisia viimeisiä joulua edeltäviä päiviä!