11.11.11

kuulumisia


En tiedä, miten kuva liittyy tähän postaukseen. Jos vaikka sillä, et toi pikku-heppu tuossa pimputtelee soittimellaan. Esikoisen kohdalla päätimme, ettemme hanki/toivo soivia leluja. Niitä ei juurikaan tullut, mutta tytön kiinnostus niihin oli/on suuri.  Pojun kohdalla emme tehneet päätöksiä ja soivia tulee. ÄÄK! Olisi ehkä pitänyt, kaameat äänet monessa niistä.

Arki rullaa kiireellä. Edessä mieheni 35-veet ja uhh sitä salailun määrää. Toivottavasti jotain kivaa tuloillaan. Mitä? Siitä sitten enemmän myöhemmin...Mutta hitsin kiireisenä pitää, kun kaiken touhuilun pitää ajoittaa miehen ollessaan poissa.

Joulukin on mielessä. Suuntaamme Tanskan mummoloihin. Monta järjestelykysymystä päässä. Meillä taitaa käydä pukki muutamaan otteeseen. Tanskan pukki Tanskassa ja Suomen pukki sitten palattuamme Suomessa. Neuvosto-Eestissä juhlimme uutta vuotta ystäväperheen kanssa, jolloin pukki/ näärivana kävi ilahduttamassa lahjoillauuden vuoden aattona. Oi niitä muistoja. jengiä oli ja iloa riitti!

Joulukorttitehdas on lakossa tämän viikon ajan. Jatketaan ensi viikolla, jolloin alkaa n.2-viikon pituinen yksinhuoltajuus mieheni työmatkan takia. Taidan arvostaa toista taas vähän enemmän sen ajan jälkeen.

Nyt...pyllyn pesuun ja nurkat puhtaammaksi, ei kuitenkaan liian puhtaaksi, ettei mies käy epäilemään jotain..

By the way, IIIIK mikä päivämäärä! Vois mennä taimisiin, jos ei jo olis? Vai onko sillä nyt väliä...

Hyvää 
viikonloppua!

2 comments:

Niina K said...

Äänilelut oli pitkään pannassa meilläkin (siis sillon kun I oli pieni) en vaan kestä sitä kakofoniaa mikä niistä melki jokaisesta lähtee.

Unohin aikasemmin sanoa, että meillä on kans noita kynttiläpostauksessa näkyviä oppi ja ilo kortteja, ne on ihan huippuja. Meillä Ii tekee niitä aina automatkoilla. :)

anni said...

Niina,
Kiitti! Nyt meillä on soiviakin leluja, ei monta..mutta on ja olkoot.

Ne kortit on mainiot!! Tytsy tykkää, äiti tykkää.