8.10.10

Arvonnan voittaja


Arvonta suoritettu. Anni leikkasi lappuset ja pisti kippoon. Mies sulki silmänsä 
ja arpoi voittajan - PAULA ! Tanskasta hankkima tipunen lentää luoksesi. 
Lintunen ei ole sen kummempaa merkkiä, kaupan ulkopuolella puulaatikossa se 
vaan sanoi: "Vie mut Suomeen!" Suomeen tuli 2 lintusta, yksi tytsylle ja yksi 
arvonnan voittajalle. Paula, pistä kommenttiin sähköpostisi osoite!

Kiitos kaikille osallistujille ja vielä suurempi kiitos kommenteista!

Kuulumisia: Täällä ollaan, hissukseen. Välillä tosi hissukseen, välillä jo 
aika reippaana. Olen levännyt ja paljonkin. On ollut aikaa miettiä asioita
ja elämää. On ollut aikaa vaan olla: Tuijottaa tuntitolkulla nukkuvaa lasta, 
tai katsella ikkunasta, tai olla vaan tekemättä mitään, ihan hiljaa...

Pian on edessä ihanat hääjuhlat, odotan innolla ja jo valmiiksi liikuttuneena.
Toivottavasti oma vointini paras mahdollinen, jotta juhlista voisi nauttia kunnolla!

Makuuhuoneen remppa ei nyt päässytkään edistymään niin hyvin, 
kuin aiemmin luulin, mutta periksi ei anneta. Tässä nyt nää. Rauhallista.



Kesällä tehtyjä löytöjä. Laatikko Loviisasta pihakirpparilta ja 
puhelinkokoelmaan lisää Tanskasta ja TOSI halvalla. Hihh! 
 
 

Tunnelmallista viikonloppua!

3 comments:

Teija said...

Onnea voittajalle!!

Kiva että oot saanut levätä. Kamala ajatus silti, että sitten vasta kun vakavasti sairastuu, niin saa kunnolla levätä.. Niin se menee vähän täälläkin.

Mä oon ihan tosi flunssanen nyt, ja hääjuhliin pitäis kanssa kohta lähteä, apua!

Paula said...

Ei voi olla totta!!! Minäkö muka voitin, tosi ihanaa! Hauska lintunen saa meiltä kyllä hyvän kodin. Lupaan pitää siitä hyvää huolta. Kiitos kiitos kiitos! Kylläpä tuli hyvä mieli. Mahtava juttu. En voi oikein uskoa tätä edes todeksi :)

Toivottavasti paranet hyvin ja olet huippukunnossa viettämässä hääjuhlaa. Rauhallisuus ja hiljaisuus kuulostavat täydelliseltä.

Mun sähköposti on p_nevala@hotmail.com

Kiitos vielä kerran!

Hebulba said...

Hiljentyminen, rauhallinen elo, hissukseen olo on joskus paikallaan. Yleensä se tulee vastaan silloin, kun on mennyt kauan lujaa tai on itse jäänyt arjen kiireen varjoon.

Harmillista on se, että pysähtyminen täytyy tehdä kivun kautta. Jälkeenpäin siitä ajasta saa yleensä eniten irti. Hienoa on tietenkin, jos hieman pystyy hymyilemään kaiken hurjan ja kurjan keskellä.

Voimia!