Yöllä naputtelen töissä... Ensimmäistä kertaa siis täällä naputtelen, kai? Kummallinen päivä. Väsymystä, alakuloa, surua, ihmetystä.. Aamu alkoi puhelinsoitolla ja hyvin ikävillä uutisilla sukulaisesta. Huohh, eräässä perheessä on tosi suuri suru. Miten eräiden elämässä se elo kulkee vain niin, surusta suruun? Traagisia tapahtumia peräjälkeen? Onko kaikella tarkoituksensa? Huohhh...
Ennen töihin menoa kävin kirpparin kautta, tein muutaman pienen vaatelöydön ja leffan - 'Closer'. Erilainen elokuva. Pidän.
Sovitin eilen hääpukuani. Taas. Ihan kun en muistaisi, että olen menossa naimisiin? Muistan. Tai tuliko pelko, jos puku ei mahdukkaan päälle? Hah, mahtui. Loppuviikosta suunnitellaan seremoniaa. Grr, ja mulla ei oo harmainta aavistustakaan taas kerran mitä haluan. Haluan tunnelmaa, sitä...
Koulutehtävät tuottavat taas kerran vaikeuksia ja syyllisyydentuskia. EN vaan kykene. En nyt kykene oikein mihinkään järkevään. Kykenemättömyyttä ilmassa.
Toivottavasti seuraava postaus on reippaampi. Pahoitteluni.
Rauhallista yötä!
No comments:
Post a Comment