Tää on vissiin tauolla, tai jotain...

Nyt ei vain bloggailla. Ei pysty. Ei jaksa.

Kaikki ok, niin erilaista ja kiireistä vain.

Palataan!

Aamu alkoi "niin mukavassa" kiireessä hammaslääkärireissulla.

Tytsyn oikomiskoje on tuottanut tulosta ja lääkärikin oli ihan

ihmeissään, miten tysyn sivuprofiilikin oli muuttunut (=alaleuka

siirtynyt huomattavasti  taaksepäin), enkä minä ollut huomannut 

mitään! Yeah, hyvä äiti!!! Siis "hyvä" etten ollut huomannut mitään

ja hyvä, että olen jaksanut jankuttaa! Nyt jatketaan samoilla yörau-

doilla ja tiukemmilla lenksuilla. Kesän alussa uusi käynti. Ehkäpä

kojeen saa silloin jo pois. Tytsy on pärjännyt kojeiden kanssa hie-

nosti, ennemmin ne kommentoivat aikuiset ovat olleet lievästi är-

syttäneet. Ei se tunnu hyvälle, kun jokainen "täti" kommentoi har-

vahampaaksi jolla melkoiset vehkeet suussa...  Blaaah!

Edessä viikonloppu, johon mahtuu luistelua, kyläilyä ja ystävän

pikkuisen kastejuhlat. Mukavaa! Seuraavat viikot ovatkin ihan

horror-viikkoja. Phuuh. Eletään tässä ja nyt, ei tulevassa!

Pinterest-kohu säikähdytti minutkin. Just kun pääsin hehkuttamaan.

Pisti miettimään, onko minustakin tullut rikollinen sillä, että pinnaan

toisen pinterestin sivulta tykkäämiäni kuvia? En koskaan pinnaa suo-

raan nettisivuilta (koska en osaa..hih!). Mistä näen, onko omiani kuvia pin-

nattu  pinterestiin? Ja vaikka olisi, haittaisiko se minua itseään, jos

joku kotikuva jossain olisikin? Mmm..  Jokatapauksessa, kohu hil-

jensi ainakin omaa pinterestin käyttöä vähäsen. 

 

Lumet on sulaneet reilusti. Kumpparit on otettu vakiovarustukseen. Ja talvikamppeita

pistetty jemmaan. Pihatie on kamalan sohjonen, jonne onnistun saamaan auton jumiin

mooooonta kertaa. Oven edestä lumiraja siirtyy päivä päivältä kauemmas. YEAH!  En

malta odottaa, kun pääsen rapsuttamaan maata ja kurkkimaan mitä kukkapenkistä nou-

see. Kevät + puutarhailu = odottamisen arvoista! Pajupunosaitaa pitää alkaa korjai-

lemaan TOSI pian lumien sulamisen jälkeen. Ja viime syksynä saamiamme puutarha-

kalusteita pitää maalata. Sain nimittäin 2 settiä valkoisia puisia pihakalusteita ilmai-

seksi! "Pientä" maalikorjailua vain, ja tadaaa! :) Paviljongin revennyt kangaskatto

vaatii korjailua. En vieläkään ole keksinyt miten ja millä. Phuuh! Myydäänkö

missään paviljongien kattojen korjaus-settiä?

Muutama yö sitten näin ystävästäni kamalaa unta. Aamulla säntäsin heti nettiin

varmistamaan että kaikki ok. Kaikki oli onneksi ok ja samaisena päivänä posti-

laatikosta löytyi samaisen henkilön hääkutsu, englantilais-malawilaisiin häihin!

Ihanaa! Yhdet juhalt olisi Malawissa (sinne ei ihan nyt tälläkertaa päästä), mut-

ta ne toiset on Englannissa ja mä/me olemme niiiin menossa. Kesäkuussa -

England, here we come!  Jihuuu! Rrrrraakaaastan häitä!!!

 

 Peikonlehti-blogissa bongasin kerrankin aikas 

kivan sisustushaasteen. Taidan pihistää itsellenikin..  

Ota säkin!

Sisustuskuvahaaste

1 aihe/ kuva

Lempiväri

Viimeisin sisustushankinta

Rakkain esine

Sesonki

Kylpyhuone

Kukka/Kasvi

Jotain mustavalkoista

Keittiötarvike

Valaisin

Yllätyksellistä

Bloggauspaikkani

Yöpöydät

Jotain mitä et haluaisi näyttää

Ulkoa sisälle

Työhuone

Vanhin esine

Tyynyt

Itsetehty

Kaapin sisältö

Makuuhuone

Tuunaus

Minun tyylini

Olohuone

Keskeneräistä

Keittiö

Taulu

Kattaus

Kaunein kohta kodista

Mistähän ja milloinkohan aloittaisin?

Nyt toivotan rentouttavaa, 

levollista ja yhteisöllistä 

viikonloppua!

PS:  ...No idea, miten kuvat 

liittyvät tähän hölinään.

Hiluja

Tää tykkää hiluista. Tää tykkää koruista. Tää tykkää aika monen tyylisestä, varsinkin ns. arkikoruista. Jos ei tiedä, mitä mulle lahjaksi - hilut toimii melkein aina. Mieheni tuo mulle koruja. Mieheni antaa joululahjaksi koruja. Mieheni antaa synttärilahjaksi koruja. Olen saanut aikas monet nappikorvikset jonkunsorttisella kukka-aiheella. En valita lainkaan, mutta aihetta voisi joskus vaihtaa.. Mutta minusta on aikas hienoa, että mies valitsee ne korut itse (enimmäkseen kai?!?) ja 90% olen tykännyt lopputuloksesta.  Viimeiset tulivat tuliaisena Tanskasta. Pilgrim koruja, niitä on jo "muutamat", mutta ne usein toimii.

 

Ihan kiva DIY

Eteisessä tököttää ruma lastulevykaappi. Joo, ei olla edelleenkään siitä päästy eroon. Grr! Mutta nyt lähti pinta piiloon. Päässä oli kuva lopputuloksesta ja sanonko, ettei se ollut ihan tämä. Ehkä Prisman ja K-Raudan tapettikorista ei nyt ihan ollut sitä juuri oikeaa. Ja niiiin minunlaista, etten voi jäädä odottamaan (kunnes oikea tapetti löytyy), vaan heti on sitten heti! Kaapin oviin liimattiin tapetti vanhoilla mainoksilla. Idea kiva ja aikas minunlainen...mutta-mutta lopputulos vain ihan kiva. Tosin, huomattavasti mielenkiintoisempi kuin entinen, eli saa jäädä toistaiseksi.

 PS. Paskat kuvat kuuluu asiaan!  ;-)

  

 

Kukkabloggaaja täällä hei!

Kirjoitin jo perjantaina kokonaisen postauksen, enkä julkaissut sitä. Nyt painoin deleteä ja *viuh* kaikki poissa. Hölömöä meininkiä!

Viikonloppu takana. Oli luistelua, uintia lasten kanssa, kaapin päällystystä (iiik!), perinteinen sunnuntairuoka mummolassa isolla jengillä ja ikuista siivoilua ja pyykkäilyä.. "Ihan kiva" (lue: vähän mälsä) viikonloppu siis. Nopsaa se meni, liian nopsaa. Varsinkin viime aikoina olen tietoisesti vain ollut - lasten/ perheen kanssa. Se on se tärkein just nyt. Ihmeen vaikeaa on elää just nyt, eikä pyöritellä mielessä tulevaa ja stressata asioita... Relax woman! Asiat on kuitenkin paremmin, kuin monella muulla. Ja ne asiat järjestyy aina, tavalla tai toisella.

 

Iloja:

• Kevät tulee.. Kohta olen sormet mullassa, eikä manikyyreistä tietoakaan! 
• Pikku-luistelijoille tehdyt pukuhankinnat onnistuneet.
• Ryömivä heppu tuolla lattialla. Työntää kädellä pallon, ryömii perässä ja ottaa pallon kiinni. Höpsö!
• -6,5kg   (Älä anna periksi!)
• Tulevat tapahtumat (ystävän vauvan kastejuhlat, luistelukilpailut, pääsiäisvieraat)
• Arjen pienet ilot (ne tosi vaatimattomatkin)

Nyt mä pistän ulkovaatteet päälle, vintiö vaunuihin ja ulos! 

ISO tsemppi tähän 

viikkoon sulle ja mulle!

PS.  Miksi tosi monessa blogissa ei ole 

enää kommentoinnin yhteydessä sitä 

'seuraa tätä kommenttiboksia'  vaihtoehtoa?

 

Hyvää joulua, eiku hyvää naistenpäivää!

Mä sain ihanan tuliaisen mieheltäni Tanskasta - hänen äidin yli 50-vuotta vanhat lasiset joulukoristeet. IIK! Ihanat! Tykkää-tykkää-tykkää!! Tykkään ajatuksesta, että ne on ollut mieheni lapsuudessa joulukuusessa ja siitä että ne on oikeasti vanhoja ja sitten tykkään vain siitä että ne ovat ihanat! Mitä, menikö se joulu jo?

Lehden pyysin tuomaan. Hih! Toi..  :) Kun toinen on reissussa, parasta on se kun hän tulee takaisin ja normaali elo jatkuu. Ok-ok ja saa ne tuliaisetkin! Mies oli muuttamassa äitiään. Sieltä tulee autolla perässä aarteita. Mutta se tärkein (miehen mielestä) tuli mukaan, hyvin monta kiloa mieheni vanhoja LEGOja meidän lapsille. Niillä on leikitty viimeksi monta (n.20) vuotta sitten. Yksi ihastuttava ruokapöytä odottaa meitä Tanskassa. Jos jollain on tuttuja, jotka reissaa Tanskan ja Suomen väliä rekalla saa hihkaista ja ottaa meidän pöytä kyytiin.

Meidän perheessä on aina ollut tapana juhlistaa naistenpäivää. Naiset saa miehiltä kukkia. IHANA TAPA! Sain isiltä ja veljeltä ryppyisia tulppaaneja. Ja tänään saimme tytsyn kanssa isiltä punaisia ruusuja. Tyttö oli ne itse valinnut kukkakaupassa. Minun kimpussani oli 4kpl isoja ruusuja (hassu määrä, yleensähän annetaan pariton, mutta tyttö oli  sanonut, että 4 kpl on ehdottomasti oikea määrä. Itselleen sai matalan sidotun ruusukimpun. Tykkään niin saada ja antaa kukkia!

Hyvin kukkapainoitteista täällä. En jaksa tänne murheitani kaataa. Näyttäkööt elämäni kukkaisen seesteiseltä! :-)

Iloa!

Hän on 10 kk...

...ja hän on aikas ihku!  Hänen äitinä olo on ollut melkoista myllerrystä - sitä elämää. 10 kuukautta on mennyt ihan liian nopeasti, itkettävän nopeasti. Hän istuu hyvin ja hymyilee paljon. Hän syö ja nukkuu hyvin (yleensä). Hän ei nosta itseään (pinnasängyssä) pystyyn, eikä hän kävele. Kylvyssä olleessaan uudessa ammeessaan nostaa itseään seisomaan. Leikkaus (tammikuussa) hidasti liikkumista. Hän ryömii, mutta vain vähän. Hän jokeltelee, mutta ei ole sanonnut sanoja, ellei mammammaa (ruokaa) lasketa. Kaikki aikanaan, rauhallisesti ja hissukseen.

Tänään mummo ilmoitti, että tulevat kaikki (5 aikuista 2 lasta) pojun synttäreille! Heh ja yeah! Lidlistä haettiin hassunkuriset tarjottavat ja talo oli täys. Onneksi tulivat ja saivat ajatukseni ihan muualle.  Poju sai lahjaksi kauko-ohjattavan ensiauton (huom, 10-kk!!!) ja minulta pikku norsun. Myös tyttö yllätti puhumalla sujuvaa eestiä serkkunsa kanssa, eikä kyse ollut muutamasta sanasta. Näin se monikielisyys etenee, kohti haasteita.(Monikielisyydestä joskus toiste.) 

Huomenna hurautan hakemaan miehen lentokentältä. Jee! Haetaan isi kotiin. En pidä lainkaan YH-vanhemmuudesta. Päivä-pari menee, mutta enemmän jo ahdistaa. Miehen käynti Tanskassa oli kuitenkin välttämätön ja pärjättiinhän me, vaikka... (ggrrrrrr...)

Ihana valo! (Tulppaanit, osa 2.)

Ihana valo, aurinko ja kevään tuoksu! Miten se ei sitten kuitenkaan tunnu sielä sydämessä ja päässä? Miksi on niin paljon alakuloa ja tyytymättömyyttä? Ei kokoajan, mutta paljon. Se vaan tuntuu että se on ihan liian usein, varsinkin kun sitä pohtii silloin kun se on päällä, siis se alakulo. Silloin kun se on, silloin ei jaksa mitään ylimääräistä, pyörittää vain sen pakollisen arjen. 

 

Kirjoitin paljon lisää, mutta deletoin...  Ei hätää, everything is going to be ok! Tää nyt vaan on tää vaihe! ;)   (Mikä hiton vaihe? Elämän ruuhkavuodet? Tai itse elämä...)

Voimia teille vastaavanlaisessa mielentilassa oleville!

"Ne pakolliset tulppaanit..."

 Melkein jokaisessa blogissa on aina 

keväisin näitä tulppaani-kuvia. Here are mine!

Malawilainen batiikki-kangas on päätynyt ruokapöydälle. Hmm, mietinnässä vain. En oikein osaa päättää, onko se kiva vai ei - erilainen ainakin. Harmaa pöytäliina on taas päätynyt pyllyn alle - sohvan päälliseksi.

Viikonloppu on mennyt tosi hissukseen (lue:tylsästi). Kotona lasten kanssa, luisteluharkoissa ja mummolassa. That's it. Tulisipa se isi jo! 

PS: Lumet, sula jo!

What a day - again!

Kuvat ei teitenkään liity mitenkään tekstiin..Joku on koukuttunut 

Pinterestiin, josta siis kuvat ovat. Nää voisi kaikki olla mun! Ihan

vaatimattomasti vain! Mustat talot - ihanat!!!

*

Mies lähti aamuyöstä kohti Tanskalandiaa. Oma olo oli taas niin blaah kuin olla ja voi. Ihana ystävä oli lupautunut tulemaan hoitamaan pojua, jotta pääsen käymään kampaajalla. YES, just sillä kampaajalla, josta kerroin viime vuoden loppupuolella ja joka pelasti kakan päivän olemalla vain ihana.  Joo, hän teki sen taas! Hän on NIIN mun tämän vaatimattoman kaupungin lemppari! Mutta palataan siihen kohta...

Ystävä kysyi tullessaan kuulumisiani ja minä purskahdin itkuun. Uhh, ei mitään hätää-hätää, se nyt nyt vaan tuli. Ystävä otti pojun vaunuilemaan ja minä suuntasin kampaajalle. Kerroin sille viime kerran hirmu positiivisesta kokemuksesta ja se ilahdutti selvästi myös kampaajaa! Taas, 2 tuntia "terapiaa" ja aika lensi kuin siivillä. Ystävä ehdotti että voi hakea kävelylenkillä myös tyttöni päiväkodista - ihanuus! Juttelimme kampaajani kanssa melkein koko sen ajan (mä taidan puhua IHAN liikaa...ggrr), mutta se oli antoisaa sellaista. Aiheet lentelivät paikallisista palveluista sisustukseen, yrittäjyydestä politiikkaan, kierrätyksestä asiakaspalveluun ja tottakai - äitiyteen. Ja..ai niin, tukkakin hetken hyvin. Kiitin taas ja kävelin iloisesti kotiin. Kotona odotti lastehoitaja, joka toi ison nipun tulppaaneja - tarvitsin niitä kuulemma ja 2 hymyilevää lasta! Ihanaa!!!!  Olen onnekas!

Eka ilta YH:ta. Mies soitti muuton keskeltä Tanskasta puhelun: "Tarvitsemmeko sitä, entäs tätä...!" Mitähän sieltä mahtaa tulla matkalaukussa?

Eli, yhteenvetona:

• Paska aamupäivä
• ihana kampaajalla käynti
• ok ilta... 
• ihan kiva tukka
• pöydällä ihania kukkia!  

Not too bad!

Hyvää viikonloppua!!!

Se on kevät nyt (ihan kohta!)