!"¤#"&!/#(!=!?#&#"%!&!¤#¤% !!!
Ottaa niin päähän! Surettaa. Itkettää elämän epäreiluus. Lähipiirissä on surua ja elämän rajallisuus on läsnä hyvin vahvasti. Joka kerta kun puhelin soi, pelon tunteet valtaavat sydämen. Eihän toisesta ihmisestä voi vaan luopua? Sanoa heipat ja se on moro? Mitä sanoa viimeiseksi? Miten pitää itsensä kasassa? Miten olla vahva kun lohduttaa toista?
Oi miten?
Miksi?
Ensi viikko tulee olemaan raskas. Raskas meidän läheisille, raskas itselleni. Ennen sitä kaikkien meidän neljän pitää parantua - flunssa on iskenyt jokaiseen. Nyt ihmelääkkeen hakuun - miten parantua flunssasta kahdessa päivässä? Kaikki vinkit otetaan vastaan!
Lauantaina on kauan odotettu 'Disney on ice', tytsyn NIIN lemppari. Ollaan käyty jo monena vuonna (3), ja joka kerta hän on tykännyt hirmuisesti. Siitä sitten syntynyt jo perinne. Ja onkin tosi tarpeellista saada tähän surun keskelle vähän kevyempää matskua.. Sunnuntaina lennämme mieheni perheen luo.
6 comments:
Halauksia. Läsnäololla ja läheisyydellä on valtava voima.
Anni.. Viimeiset sanat on aina ne vaikeimmat vaikka sanoisi mitä. Tiedän sen niin kokemuksesta. Muistan kuinka oma äitini joskus enoni (hänen viimeisen elossa olleen sisaruksensa) kuollessa sanoi. Yhtään rakasta en antaisi pois ja silti kaikki on vierestä viety. Elämä on toisinaan niin epäreilua, raadollista ja murskaavaa.. :(
Voimia!! <3
Haleja!!!!!
Hyvä että pääsitte lähtemään, voimia!!
Halauksia, lämpöä, voimia!! ♥
...Kiitos...
Post a Comment