5.6.13

Lehtihaastattelua

Eilen kävi paikallisen lehden toimittaja tekemässä minusta henkilöhaastattelua. Tilanne oli hassu, muttei lainkaan vaikea tai epämiellyttävä. Jännitin etukäteen melkoisesti ja kysyin läheisiltäni, mitä kaikkea saan kertoa heistä... Haastattelun jälkeen tuli tunne, että elämäni on ollut rikasta ja nyt olen paljastanut maailmalle kaiken (ei nyt ihan kaikkea mutta monenlaisia juttuja). Kun itse elää elämäänsä, ei koe sitä mitenkään ihmeellisenä, vaikka haastattelija antoi ymmärtää että melkoistahan se on ollut. Elämästäni kertominen vieraalle sai monet muistot ja tunteet pinnalle.  Kipeät ja ihanat, pelottavat ja niin kauniit... Haastattelija kysyi tosi hyviä  kysymyksiä, joihin oli luonnollista vastata. Ihan muutama kysymys pisti hiljaiseksi (hetkeksi vain) ja miettimään. Esimerkiksi, mitä minulle merkitsee yksinäisyys? Oletko itse miettinyt? Minusta se on sitä melkeinpä pahinta, mitä voi käydä. Yksinolemisen näen ihan eri asiana. Nautin siitä usein, tuntematta olevani yksinäinen. Lähipäivinä otetaan valokuvat ja näen jutun. Jännittävää nähdä, millaisen jutun hän saa tehtyä.



Kuvina viime viikkojen tunnelmia: 





Viime aikoina on ollut kivoja juttuja ja muutenkin fiilis on ollut rento ja hyvä. Mistä lienee johtuu? Eilenkin sitä pohdittiin mieheni kanssa kävelyllä. On hyvä olla, kun on on hyvä olla...

Kesä on aikas ihanaa. Ystäviä on käynyt kylässä. Koruilua. Tanskan  ja Eestin reissu ja jälleen näkemiset. Voihh! 


Tyttömme päätti päiväkodin. Siinä oli tunteet pinnalla. *Sniiff*





1 comment:

Susanna Tamminen said...

Ihanaa viikkoa! Voi siinä on varmasti tunteet pinnalla, meidä tytöillä alkaa nyt syksynä vasta tämä päiväkoti ura! Siinäkin taitaa olla tunteet sitten pinnalla, ainakin minulla :)