20.1.10

Blaah-päivä ja kivojakin päiviä..





Miten näihin päiviin mahtuukaan monenmoista tunnelmaa, fiilistä, tapahtumaa ja ajatusta? Tammikuu on ollut täys menoa ja vilskettä, iloa, onnea ja surua, kiirettä ja stressiä, jälleennäkemisiä ja hyvästejä. ELämää.

Tytsyn syntymäpäivät x 2 sujuivat hyvin. Lastenjuhlat oli menestys ja piknikit keittiönlattialla just sitä yksinkertaista iloa näille 4-vuotiaille. Juhlat loppuivat Pompom-satuun ja lapset lähtivät hyvin mielin kotiin, masu täys ja taskussa pikkuinen kirjanen kiitokseksi. Tytsy sai söpöjä ja tyttömäisiä lahjoja ja nautti ilmiselvästi, että juuri hänen synttäreitä tulivat päiväkotikaverit juhlistamaan. Me vanhemmatkin saimme syyn tutustua ja rupatella. leikkiväthän lapsemme melkein jokapäivä yhdessä.

Ystävien vkn:lopun kyläily oli leppoisa ja lämpöiset terveiset Ugandasta asti lämmittävät vieläkin. Metsäretki oli nautinnollinen, hauska ja huvittava. Iloa riitti ja nauratti! Onneksi! Mukava yhdessä vietetty viikonloppu. Kunpa taas pian.



Tytsylle ihastuttava kirahvi tuli Ugiksesta kylmään Suomeen.
Nyt se nukkuu lämpöisen peiton alla tuhisevan tytsyn kainalossa.




Caring Hands'in paperihelmet Ugandasta.
Ylpeänä niitä pidän ja monessa värissä.



Kaunis"papupeli" :D


***


Töissä on ollut hurjaa. Uhh. Ja siitä ei täällä enempää. Voimia tarvin ja paljon ja omaan jaksamiseen on keskityttävä enemmän!

Suru-uutiset ovat saaneet mielen apeaksi ja ajatukset karkailevat. Toisaalta suru-uutinen myös yhdisti, näin se menee.

Tänään kahvittelimme ystävämme synttäreillä ja viikonloppuna toisilla. Hih, eikä pelkästään kahvitella. :)

Näin täällä nyt. That's it.
Voimia, lämpöä ja tunnelmaa...



ps. Minä kokeilen ehkä huomenna hiihtoa.
Viime kokeilusta on yli 20-vuotta! ÄÄK!

10 comments:

Hebulba said...

Elo ja ilo ovat toimiva pari, tuntuvat hyvältä. Elo on kuitenkin pullollaan muitakin ei niin rimmaavia asioita, kaikki niistä ei sivele sielua sulosävelmillä.

Pystyn samaistumaan siihen kuinka lyhyessä ajassa tulee käytyä elonkirjo läpi. Se tuntuu hurjalta, mutta myös puhdistavalta.

Minulle pari viime kuukautta ovat olleet täynnä uutta ja vanhaa,odotusta ja kaipausta, iloa ja surua, kiirettä ja laiskottelua.
Ja yllensä niin, kun on ollut tyytyväinen vanhaan, niin on täytynyt sopeutua uuteen, kun on ollut paljon tekemistä, niin on tullut laiskoteltua jne :)

Upeita metsäkuvia! Etenkin ensimmäinen sykähdytti kovin.

ILOELOA!

RuusuLiisa said...

Kauniita kuvia jälleen kerran. Tuo papupeli taitaa olla meilläkin jossain nurkassa, mutten kyl enää muista periaatetta :D
Hyvä, että syntsät sujuivat hyvin ja kaikilla oli mukavaa. Tuo piknikki onkin hyvä idis, jonka aion markkinoida kyllä muutamalle tutulle, jotka aina tuskailevat lastensa synttärien kanssa. Ja Tyllerökin saa sitten joskus piknikin keittiössä kunhan ikää tulee lisää.
Halit ja jaksamisia eläkä röntyile suksien kanssa :D

nooruska said...

Ihania lumikuvia! Mullekin kelpais tuo kirahvi ;-). Ihana!

Anonymous said...

Näitä surullisia uutisia tuntuu tipahtelevan nyt monelle tutulle. Onko se tämä aika vuodesta, mikä väsyttää ihmiset.. Tälläset uutiset pysäyttävät. Elämänilo on arvokasta. Jaksamista vastoinkäymisissä ja lepoa ja vilskettä sopivassa suhteessa!
Toivottelee: Pauliina

Niina said...

Ihania juttuja on tyttösi saanut. ... Ja ... Voimia suruun. Elo ja vilske tasapainottaa kun on pakko itse pysyä hihassa kiinni.

Anonymous said...

Hei!

Minä sain tuon tapaisen papupelin lapsena joululahjaksi. Peli on kotoisin jostain päin Afrikkaa ja on nimeltään Kalaha. Mainio peli!

Ystävällisin terveisin: Kristiina Helsingistä

Unknown said...

Hebulba,
Kiitos ihanasta kommentistasi. Ihan totta puhut.. Kai mä olen "paranemaan" päin, kun postaan jo vähän muutakin, kuin urputusta.. Iloa sinullekin elämään!


Nooruska,
Kiitos! Juuh, frendi tietää hyvin äidin maun ja sillä maulla ostetaan tytsylle lahjoja. IHANA frendi, kun ajattelee äidin mielenterveyttä.


Ruusuliisa,
Kiitos ihanainen taas! Juuh, yksinkertaiset on ne jutut, mitkä lapsia ilahdutti. Onneksi niin, eiks niin?

Hiihto jäi, ihan liian kylmää oli. Siirtyi ens tiistaille, eli hengissä ollaan.


Pauliina, rakas..
KIITOS! No en tiiä mitä tää iaka on, mulla ainakin aika alavireistä, mut eteenpäin mennään.. Olisi kiva nähdä siut.. :)


Niina,
Kiitos kun kommentoit. Totta, elämä on..elämää.. kaikkineen osa-alueineen. Kaikkea ei vaan aina osaa käsitellä ihan järkevästi ja tunteilematta.. Tämmöinen kun olen..


Kristiina,
Kiitos kun kommentoit.. Itse olen nähhnyt pelistä 2 eri versiota: yhdessä on päissä semmoiset isommat kolot, toisessa koko lauta samankokoisia koloja täys.. KIva on silti! Malawissa oli semmoiset mis päissä ne isommat kolot.. :)

Pia said...

Moi Anni!
Kirahvi kainalossa, kuulostaa ihanalta. Ja ilo on suuri, kun tietää että toinen tykkää :)
Suurkiitos vielä viikonlopusta.

LOVE ACTUALLY!

xxx

Unknown said...

Pia..
Pus-pus!!

Peikonlehti said...

Tsemppiä sinne ja voimia! Sori tämä hiljaisuus, mennyt aika muualla kuin blogistaniassa... laitan postia lähipäivinä =)

Jaksamista!