12.10.11

väkertelyä


Jotkut jutut vaan kestää. Äitini on  reilu parisenkymmentä
vuotta sitten ostanut Pietarista moooonta pallohuivia, koska
kuosi oli ollut hänen mielestä ihanan soma. No onhan se, hui-
vit jäivät kuitenkin lojumaan muiden kangaspalojen alle. Jos-
sain vaiheessa dyykatessani äidin luona nappasin huivit mukaan.
Ajatuksissa oli tehdä jotain kivaa, ehkä lähinnä tytsylle. Nyt ovat
huivit lojuneet oman kangaspinon alla, eikä mitään ole tapahtunut.
Jätänkö ne tyttärelleni, jotta hän voi niitä säilyttää ja miettiä mitä
niistä tekisi vai katkaisenko lojumiskierteen ja teen niistä jotain?
Mutta, mitä?



Väkertelyä on siis täälläkin ilmassa. Paikallisen kirpparin
ulko-oven vieressä on 'ota tästä' loota, josta saa siis ottaa
rojua ilmaiseksi. Harvemmin sieltä mitään aarteita löytää,
mutta vanhoja rikkinäisiä kirjoja olen napannut mukaan.
Viimeisessä taisi olla ihastuttavia eläinkuvia. Saa nähdä,
mihin tai kenelle päätyvät...  Joulukortteihin? Tauluiksi?

Olisipa oma iso väkertelyhuone... aaahhh... Näihin unel-
miin... Leppoisaa iltapäivää/ iltaa ja yötä!  ...Väkertä-
kää vaikka.. (=ehdottomasti parempi sana kuin askartelu-paskartelu)

3 comments:

Tuula said...

Voi kun tosiaan olisikin oma askarteluhuone! Sellainen äidin oma salainen paja :) Ovessa lukisi K18 ja siellä olisi ihanat hyllyt kaikelle pikkusälälle ja iiiso pöytä. Ja ehkä pehmeä nojatuoli ja salainen konjamiinipullo sen tyynyjen alla, tsihi!

Meilläkin on lasten (tai siis toistaiseksi esikoisen) taidetta seinillä. Minusta se on ihanan hyväntuulisen ja värikkään näköistä. Kotoisaa :)

Nonna said...

Mullekin kiitos tuollainen oma värkkäsyhuone! heti tulisi tilaa tänne olkkariin, kun saisi omat kamat muualle!

Ihania nuo kirjansivut. Mulla löytyis heti monta käyttöä... Mitähän huiveista... Hmmm. Nukelle jotain...?

anni said...

TUULA
No sä sen sanoit.. JUST tollanen!!! Joskus...joskus miulla viel on!

NONNA
Kiitti! Heh, siulle kans.. nO ok... ;)

Liinat odottaa - jotain. Ehkä ISO tyyny lastenhuoneeseen?