28.2.10

Oooh, what a day/ night!




Viikonloppu loppumaisillaan. Hyvä näin. Istun kylpyhuoneen lämpöisellä lattialla pikkuläppäri sylkyssä. Tytsy leikkii kylpyammeessa, eikä häntä saa sieltä tietenkään pois ennenkuin on ihan rusina. Lämmitetyllä lattialla on hyvä olla, muttei ollut viime yönä.

Ilta oli mukava. Kävimme koko perhe syömässä pitkästä aikaan. Kalaruoka maistui hyvälle. Kotiin tultuamme laitoin tytsyn nukkumaan ja taisin vähän valittaa närästystä. Kun tytsy oli nukahtanut, mun mahakipu oli vain kasvanut. Seuravat 2 tuntia vietinkin kylpyhuoneen lattialla itkien tuskasta. Mahakipu oli järjetön. ja outo kipu tuskaisaa. Mies yritti kaikkensa ja sivusta katsojana se näytti oikeasti jo aika pelottavalle. Lopulta keskiyön paikkeilla soitimme sairaalaan päivystävälle. Neuvoivat ottamaan särkylääkettä. Otin. Tunti tuskaa, itkua ja ajan kulun ihmettelemistä. Se kului NIIN hitaasti! Soitto uudestaan sairaalaan, käskivät tulla ja mehän mentiin.

Monta kipupiikkiä ja pilleriä ja kokeita. Epäilivät mahahaavaa. Yö kului ensiavussa ja aamulla pääsin pois. Kipu poissa ja kasa lääkkeitä. Sanoivat stressiperäiseksi.. Jos jatkuvat kivut, tähystykseen. YÖK! Syödään ja varovasti.

Sunnuntai oli kiva. Perheeni kanssa ulkoilemassa. Tytsymme lasketteli ensimmäistä kertaa ja oli ihan haltioissaan, tai kumpikohan oli enemmän, isi vai tytsy?

Että näin. Kyllä se kroppa muistuttelee, että huolehdittava on itsestään. Mutta näillä mennään ja eteenpäin.

9 comments:

Niina K said...

No voi ei, on sua koeteltu nyt urakalla. Nyt on kyllä ollu ihan kamalasti sellaista voimakasa mahakiputautia liikkeellä. Toivottavasti ei uusiudu. Muista levätä aina kun voit. Voi hyvin!!

RuusuLiisa said...

Voi siuta :( nyt yritä (helppohan se on sanoa?!) olla ressaamatta työ-yms.kuvioita jookoskookos? Yhden 'stressierkin' läheisenä ystävänä tiedän, että stressiin liittyvä haavainen suolistohommeli ei ole mitään kivaa. Ei kenellekään. Nyt saa 'erkki' syödä jos jonkinlaista antasidia yms. eikä vatsa kestä ruokia.. Kun mikään työ ei ole niin tärkeää kuin oma terveys. Miusta ainakaan. Nyt nainen hengähdä ja pysähdy. Ja vietä taas niitä päiviä kuin vähän aikaa sitten ;) ettet tee mitään ja nautit hiljaisuudesta! Halit siulle ja terkkuja sinne!

Teija said...

No voi ny sua! Rauhallisesti kevättä kohti, ja rutkasti iloisia ajatuksia!!

Tuula said...

Voi kurja, mikä koettelemus :( Tuollaiset jutut kyllä pelästyttävät. Nyt huilia, lepoa ja rentoja päiviä. Toivottavasti tuo ei enää uusiudu!

Mukavaa alkavaa maaliskuuta!!

anni said...

Niina,
Kiitos. Kyllä täs eteenpäin taas mennään. Mahataudista ei ollut kysymys tälläkertaa. Toivon myöskin, ettei tarvis uudestaan kärsiä.


RuusuLiisa,
Kiitos ihanainen! Yritän parhaani, mut... Pysähdyttävää se on.. En osaa oikein mitään sanoa, kiitos tuesta!

Teija,
Lämmin kiitos! Kevättä odotellaan jo kovin. Ihan kohta se on jo täällä, onhan jo MAALISKUU!! :)


Tuula,
Kiitos Tuula. Säikäytti ja pysähdytti.

Peikonlehti said...

Krääks - mo on todellakin ollut kaikenlaista siellä. Toivottavasti on OIKEASTI parempi nyt! Voimia!

anni said...

Peikonlehti,
KRÂÂKS..totta. Toissayönä kipuilin töissä. Selvisin.

anniina said...

Voi ei... tiedän todellakin tuon tunteen. Itsellä kaikkein pahin ollut tajunnan vievä kipukohtaus, jonka sain M:n vanhemmilla. Kipu vaan yltyi ja yltyi, lopulta meni niin kovaksi, että sanoin, että taidan pyörtyä. Päivystyksestä sanoivat vaan, että eivät voi muuta tehdä kuin antaa ehkä Litalginia, jos heillä sitä on (?). Tuon jälkeen söin muistaakseni 3 viikon kuurin protonipunpun salpaajia gastriittiin ja sen jälkeen olen niitä syönyt aina silloin tällöin. Onneksi nykyään tiedän ennusmerkit ja olen osannut ennakoida eikä tilanne ole mennyt noin pahaksi. Mutta kyllä se säikäyttää ja muistuttaa, että itsestä pitää huolta pitää.
Pikaista paranemista ja muista hoitaa itseäsi!

anni said...

Anniina,
kiitos sympatiasta ja palautteesta yleensäkin! Uhh, melkoista sullakin!!!

Mä konsultoin sukulaislääkärin kanssa. Käski mennä jatkotutkimuksiin eikä odottaa seuraavia kipuiluja. Että näillä mennään.

KIITOS!