1.10.11

Telkussa pyörii Afrikka-dokumentti.. Tietäähän sen jo, minkä se saa aikaisekseen minussa.. no ikävän maailmalle.  Oma koti ja ns.turvallinen ympäristö, perhe ja ystävät suht lähellä on ihana juttu, mutta tulen varmaan aina kaipaamaan muuallekin. No minne sitten? Mitä tekemään? Mnjaaa... Elämä on elämää kaikkialla.

Haluaisin elää ja näyttää lapsilleni esimerkkiä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa elää. Kunhan tekee hyvää ja saa siitä hyvän mielen.. (no ei ihan niin mustavalkoista, mutta..) Silti jatkan/jatkamme turvallista ja "helppoa"  tavallista arkea. Ei, tavallisuus ei missään tapauksessa ole huono asia, eikä aina tarvi pyrkiä erikoisuuteen itse erikoisuuden takia. MUTTA, myönnän että niiiin usein huomaan pysähtyväni miettimään, että mitä hittoa mä teen.. munhan piti...

Mulla on hyvä elämä (jonkun mielestä varmaan ihan mälsä= kotona pienen lapsukaisen kanssa & kirppuilut yms..), mutta se ongelma taitaakin olla siinä, että haluan liikaa juttuja ja niillä ei usein ole yhteistä tekijää.. Ääripäitä ja järjettömyyksiä. Tehdä sitä ja tehdä tätä, mennä sinne ja olla siellä.. 

Teini, kasva aikuiseksi ja lopeta toi!

Kaikella on aikansa? No jos ei nyt ihan kaikella, niin olispa ainakin edes osalla.. Ja älä pliis luule, että mä höpisen vaan jostain maailman pelastamisesta...vaikka sekin olis tosi jees!



Just tällä hetkellä tosi JEES on:
-oma jengi (perhe, lähimmäiset, ystävät)
-koti
-jonkunsorttinen tasapaino
-hyväksyminen & kiitollisuus
-puutarhailu


JOSKUS olisi tosi JEES:
-Tyytyväisyys
-Loppuun saatetut hommat (koulu)
-Luovuus osa elämää/ arkea
-Oman paikan löytäminen

Just joo.. Tällainen perjantai-ilta. Don't take it too seriously. Mutta erilaisia yhteistyö ehdotuksia otetaan vastaan. Yeah! (tyyliin: Anni, pakataanko kamppeet ja lähdetään  Tiibettiin! No sit kun ollaan viiskymppisiä...)

4 comments:

Nonna said...

Minäkin olen tässä pohtinut ja havainnut päässäni, että yhden elämän aikana ei valitettavasti ehdi kaikkea. Täällä yksi keski-ikäinen paasaa...

No, sinä ehdit tehdä vielä vaikka minkälaisia irtiottoja, kunhan lapset pikkuisen kasvavat. Malleja on monia, eivätkä ne välttämättä edellytä muuttoa huitsin nevadaan!

Ihanaa, aurinkoista viikonloppua! Tää haaveilee sienimetsästä...

Teija said...

Päivänpolttava aihe täälläkin!! Eilen illalla viimeks meinas aviokriisi tulla, kun alettiin pohtia, että tätäkö tää on lopun elämää! :D Siis tässä 90-luvun talossako, just tällä paikkakunnallako, ja tätä työtäkö tehden??? Jne... lumipalloefekti! Sinä oot sentään jo ollut tekemässä hyväntekeväisyyttä Afrikassa, onhan se jo iso juttu! Mutta uskon, että sieltä ei ikinä tulla samanlaisena takaisin, ja varmaan keskivertoa enemmän miettii maailman tilaa..

Mutta sitten jo sinne äärilaitaan. Ihanat vaatteet olit tilannut lapsille! Oih! Harmaa, ruskee rules täällä myös. Niin tylsää, mut niin nättiä! Oliks hm:llä tollasia hiirten vaatekaappejakin?? Heh! :D

nooruska said...

Olen ollut viimeiset pari päivää ihan samoissa tunnelmissa! Mikä onkanaa tämä ikuinen kaukokaipuu ja miten sitä saisi itsensä pian maailmalle taas...

Unknown said...

Naiset,
Ihanaa huomata etten oo ainut, joka moisia ajatuksia pyörittelen.. NYT teen 100 asiaa ennen kuolemaa listaa. Huluua..Joo.. :D

NONNA, Kiitti! SÄ oot ihan oikeassa siinä, että lapset kun kasvaa vähän.. ja MONTA eri mallia, mitä ja miten tehdä. Myös se on juttu, että uusia unelmia tulee myös, jotkut tuntuvat paremmilta toteuttaa kun ne vanhat..

TEIJA, KIITTI! Voi ei, ei aviokriisiä.. Meilläkin toisinaan näistä puhutaan ja känätäänkin.. Toisaalta, KAIKKIhan on hyvin.. :) JUST täälläkin. TERKUT!!

NOORUSKA, Kiitti!
Löytyikö kaukokaipuuseen ratkaisua? :) Mä myönnän ajattelevani noita maailman kohteitakin jotenkin päällekkäin.. tonne, tonne ja tonne.. ja pelkkä viikon loma ei sit riitä.. vaikka JUST nyt sekin olisi ihanaa!