Löytöjä!

Aina reissuilla tykkään käydä ruokakaupassa. Vaikkakin viime vuosien reissut ovat olleet lähinnä Euroopan puolella ja enimmäkseen Tanskassa ja Eestissä, poikkean silti aina ruokakaupassa miellelläni. Eestissä on ihan omat jutut. Ykkösenä ehdottomasti leivonnaiset! Tanskassa bongaan omia juttuja. Nyt mukaan tuli jo tutuksi tullut lemppari - inkiväärihillo! Nam! ja toisena uusi teetuttavuus - turkkilainen omena. Vuosia sitten turkissa ollessani tuli paikallista omenateetä juotua joka nurkalla. Pakkohan tätä oli jo nostalgian takia maistaa. Hyvää!

Viime kerroilla Tanskassa käydessäni ei paljoakaan shoppailtu, muutamaa löytöä lukuunottamatta. Esittelen tytsyn lempparin myöhemmin. Mut on ne tietyt kaupat, missä poikkean aina. :-)

Suomeen palattuani poikkesin omalle kirpparilleni. Ainahan mä siellä poikkean! :)  4:llä eurolla lähti mukaan kaunis, siisti ja ehjä herkullisenvärinen täkki. Mummon vanha rikkinäinen saa lähteä kiertoon. 

Phuuh, tulisi jo kevät! En jaksa enää talvea - en! Kotona sisällä on jo ihan kevät, ulkona jotain ihan muuta.

Tähän väliin..., eiku: Hyvin pyyhkii!

Ajoitettujen postausten väliin vähän ajankohtais uutisia:

 PERKELE, mikä päivä! 

1) Koko aamupäivän väänsin uhmaisen kanssa, eikä se isompikaan ollut yhtään ihana.

2) Lyhyiden päiväunien jälkeen huristelin pikaisesti ostoskeskukseen sovittuun tapaamiseen. Sen verran tajusin, että lämmitetyn vellipullon otin mukaan. Muuta en sitten tajunnutkaan. Uhmainen rattaisiin, toinen lapsosista mukaan ja kaupoille odottamaan seuraa.

3) Monta soittoyritystä - ei yhteyttä. GGRR! Olin tallentanut numeron puhelimeeni ihan mönkään. Noh, olkoot.. Jos vaikka kiertelisi tovin, kyllähän se sieltä soittaa...

4) Jee, TIGER-kaupassa oli nätti turkoosi lautanen, joka halusi tulla meille (olkkarin pöydälle). Kassalla tajusin  että ei helkutti ja perkele... lompakko siis kotona. Hehheee, olin liikenteessä (autolla) kahden lapsen kanssa, ilman minkäänlaisia papereita, rahaa tms..  Eiku lautanen takaisin hyllyyn ja uhmaiselta kaleidoskooppi pois. Sen se olis niin halunnut. Ei saanut ei.

5) Soitto miehelle töihin. Lyö luurit korvaan moneen kertaan - huono hetki. Lopulta kun vastasi tiuskin sille kuin mikäkin teini. Jep-jep.

6) Lopulta kun puhelinasia sai hoidettua ja seuralainen saapui, asiat näyttivät muuttuvan parempaan suuntaan. Jos nyt ei lasketa sitä, että kahvilassa kaadoin vesilasin täyteen kahvia ja mietin, miksi olin ottanut kahvikupin?!? H U L L U !

... Selvisin päivästä hengissä, eikä  se nyt niin paha ollutkaan...

Onks tää aito?

Muutama viikko sitten tein kirppikseltä löydön..  Tai en oikein ole varma, oliko se löytö vai ei, mutta mukaan se lähti. Nahkalompakko, minkä hinnaksi tuli 1 euro ja 50 senttiä - not too bad! Katselen aina kirppiksellä silmä tarkkana, jos löytäisin vanhan ruskean nahkalaukun. Ei ole onnistanut vielä, mutta tämä oli jo askel siihen suuntaan... sympaattinen sellainen. En kirpparilla pahemmin miettinyt lompakon merkkiä, vaan lähinnä tarkastin, että tuote on ehjä ja suht siisti. Sitä se oli. Kotona sitten tutustuimme - Mulberry sarjanumerolla. Mmmm... Piti oikein nettiin mennä tarkastamaan lompakon aitoutta. Epäilen että sitä se on, tai salaa toivon ainakin. Lompakko on nykyään käytössä ja olemme jo tulleet sinuiksi - HYVÄ ostos!  Mukavan retro..  :)

PS. Olispa tää ollut "vähän"

 isompi, siis laukku ihan!

..Voi ei!

...Mä en ole esitellyt teille meidän ei niin uusia rakkaita from Riga/ Latvia. Joo, matkasta on jo moooooonta kuukautta, mutta SILTI! Teidän on nähtävä nämä! Lapsosten symppikset, nalle ja molla-maija...MUTTA entäs ne mun?  IHASTUTTAVAN ihanat tossut!

Kyllä materia on ihanaa silloin kun ne on ihania! 

Nappeja! Ohooooo... melkoinen yllätys.

Korusuunittelijan ura on alkanut! Ensiksi hopeasavesta. Se oli IHANAA! Sitten keramiikasta. Homma vielä kesken. Ja nyt - napeista. Heh taas! Ne hiton napit seuraa mua joka puolelle ja jo vuosia. Haudatkaa mut joskus napeilla täytettyyn arkkuun... 

Mutta siis. Nappikorvakoruja, rintaneuloja ja sormuksia olen väsännyt. Minusta niistä tuli ihastuttavia ja olenkin niitä tehnyt niitä lähinnä omaan käyttöön. Nyt voisin muutaman tehdä jollekin, jos kiinnostaa. Ehkä pistän pystyyn pienen puodin - Annin puodin? ...joooo....

Sormuksen pohjana hopeoitu sormuksen säädettävä pohja. Nappeja 3kpl päällekkäin! 

***

Sormus säädettävällä pohjalla, 1 luonnonvalkoinen nappi.

***

Korvakoruja. 

Pohja hopeoitu, erivärisiä ja -muotoisia nappeja... isoja ja pieniä. 

Korviksia myös ns. koukkusysteemeillä, niistä ei vaan vielä kuvaa.

TOSI pikkuisia söpöjä nappikorviksia. Näihin olen itse ihastunut...

Persikan värinen tosi pikkuiset nappikorvakorut. 

Oranssit tosi pikkuiset nappikorvakorut.

Vaaleanpunaiset pienet nappikorvakorut.

Mustat isot nappikorvakorut.

Minkä värisiä, 

kokoisia, 

näköisiä 

sinä toivot 

itsellesi?

Kyl ne osaa...

 

Oli hyvää.

Oli kaunista.

Odensessa/ Tanskassa.

Lapsoset reissussa ja kotona

 Nämä 3 seuraavaa kuvaa ei ole sitten mikään maksettu mainos. Me vaan rakastetaan kaakaojuomia. COCIO on ehdottomasti mieluisin. Sitä maistellaan AINA, kun olemme Tanskassa. Sitä piti tulla meidän häihinkin.. (no ei tullut..ei!)

2. kiva juttu on nämä oppi&ilo tehtäväkortit lapsille. Suosittelen JOKAISELLE ja varsinkin reissuun mukaan! Eskarilainen tekee niitä ihan innoissaan, eikä matkanteko tunnu niin pitkälle edes tanskalaisessa junassa.

Pienimmäiselle oli varatut pikkueläimet, mutta kortit kiinnostivat häntäkin.. ja se kaakao. Joo, tiedän! Ei ehkä ole mitään pikkulasten juomaa, muttei me ihan joka päivä sitä juodakkaan.    :)

Kävimme eilen tytsyn kanssa korva-ja nenälääkärillä/ asiantuntijalla. Olemme tutkittaneet tytsyn puuttuvaa hajuaistia. Lääkäri oli konsultoinut monen muun lääkärin kanssa tytön tutkimuksista ja tuloksista. Näyttää lopulta siltä, että tytöllä on hyvin harvinainen kohtalo. Häneltä puuttuu 1 aisti - hajuaisti. Hän ei koskaan (meidän tietääksemme) ole haistanut minkäänlaisia hajuja. Lääkäri kertoi, ettei ole vielä pitkän uransa aikana vastaavaa nähnyt. Yleensä jos hajuaisti puuttuu tai on tosi heikko, myös makuaistissa on häikkää. Ja syitä puuttuvaan hajuaistiin käytiin läpi, mutta mikään syy ei osunut meidän kohdalle. Puuttuva hajuaisti on mahdollisesti synnynnäinen. Tytsyn makuaisti on ihan toimiva, hajua ei kuitenkaan haista - ei minkäänlaisia (savu, kynsilakka, kakka, oksennus, kahvi...). Kokeiltu on ja monta vuotta. Lääkäri neuvoi unohtamaan asian ja oppimaan elämään sen kanssa. No ei tarvitse harjoitella, olemme jo oppineet.  

 *  *  *

Yksi lapsosista on ilman haju-aistia, toiselta puuttuu keuhkolohko... Mutta näillä mennään ja vauhdilla! Ainutlaatuisen täydellisen epätäydellisiä ja rakkaita ovat.

Terveiset bedstelle!

Makuuhuoneessa tapahtuu...

 ...Eikä nyt mitään kaksimielistä, eihän?   Hihh... Mut - tadaaaaa! Pojun sänky lähti! Jee! Voitto kotiin! Meidän makuuhuonehan ei ole koskaan ollut ilman vauvasänkyä. Huone valmistui juuri ennen vauvan syntymää ja sänky odotti pikkuista. Nyt on pikkuinen kasvanut isoksi (ai on?) ja sänky lähtee kiertoon sitä tarvitsevalle. Serkkuni on nimittäin juuri synnytyslaitoksella. Ääääk! Isoksi kasvanut pikkuinen nukkuu siskon kanssa lastenhuoneessa.

Any way...kiva juttu. Laitoin nurkan tänään kuntoon, mutta... blaaah. Tulipas huoneesta maalaisromanttinen. Mmm..., sitä kun en halunnut. Mmm, mutta kun se tuli, vähän niinkuin itsestään? Minkäs ruosteisen rojun mä nyt sinne kannan, ettei huone ole liian normaali (lue: mälsä)?

Korissa on lehtiä ja keskeneräinen matonvirkkausprojekti. Matkalaukuissa on vanhoja kirjeitä ja kirjoituksiani - tärkeitä muistoja. Vastakkaisella puolella on valkoinen lipasto, mikä niin piti muokata erilaisilla nupeilla...Mutta se jäi vaan. Lipaston päällä naisen kaaos - hilut ja hajut. Kunpa nämä saisi vähän kivemmin.

 ..Ja hopeasormukset tummuu tuossa käsi-telineessä. Helmiä ja kaulakoruja roikkuu ympäri taloa - makuuhuoneen ovessa olevassa naulakossa, eteisessä pikkuvaraston oven kahvassa, wc:ssä naulakossa.. Ne on vallannut KOKO talon! Miten te säilytätte hilunne? Onko mulla niitä kenties melkoisen runsaasti? Pitäisikö kasata suurin osa vaikka lasimaljakkoon... Tärkeitä asioita siis pohditaan täällä!  :-)

...Mun rumsteeraus-toveri simahti...

 Bye! 

Happy weekend!

Tanskassa, osa 2

Tanskassa oli jo keväisen oloista.  Hautajaisten jälkeinen päivä oli hiljainen ja sumea. Ihan kuin rannallakin olisi ollut suru-aika. Sen verran tyyni oli meri, toisin kun usein ennen. Kävimme kävelyllä mökin rannassa. Ihana paikka! Piti mennä ruokkimaan ankkoja, mutta leivän palaset unohtuivat kotiin. Eikä ankkojakaan itseasiassa näkynyt.

Huomaan kuvaavani samoja paikkoja vuodesta toiseen. Joka kesä olen ottanut samoista kuvia. Nyt tosin ei ole kesä. Mökeissä oli rauhallista, ihmisiä ei juurikaan näkynyt. Tosin nenässä haistoin savupiipuista tulevan savun. Ja rannallakin oli muutama paikallinen ulkoilemassa. Tää on vaan niin mieluinen paikka! Mietin just, että voisin nauttia täällä niin omasta rauhasta, myös muina vuodenaikoina kuin kesäisin. Takka, kirja ja minä itse... 

Ensi kerran tullaan kesällä. Sitten kuvataan taas kiviä ja vettä, mökkejä ja ankkoja...  :)

Kevät!

Mökin naapurista löytyi 1 pajupunos-aita. Pakko oli tutkailla..  :) Ehkä meidänkin aita joskus kasvaa ja tuuheutuu - ehkä. 

Hyvää yötä,

huomenta..

ja päivääkin!