Ohoh, edellisen postaus alkaa viikonlopun hehkutuksesta ja nytkin aioin palata viikonloppuun.. No nyt en hehkuta. Kerronko ensin, miten sen piti mennä vai kerronko miten se meni?

PITI: Mun piti mennä ystävän kanssa käsityömessuille ja venäläisen klassikon (DDT) konserttiin lauantaina. Sunnuntaina piti mennä herttoniemen kirppistapahtumaan ja juhlimaan ystävän pojun tupareita/synttäreitä. Piti-piti-piti...

OIKEASTI TAPAHTUI: Esikoinen oksensi koko yön ja lakanoita vaihdettiin pariin otteeseen. Reipas hän kyllä oli, olosuhteen ottaen huomioon. ONNEKSI ei haista tyttönen! Phuuh! SItten nousi kuume ja kuumeileva tyttö oli sängynpohjalla. Perheen ruokateemaksi oli 'viikonlopun ruokaa vain pakastimesta'. Postitiivista oli että saimme hieman olla pihalla. Sunnuntain siivoilin koko päivän. Mökötyttikin ja otti päähän. Ei suoranaisesti se. että suunnitelmat muuttui vaan se että vietin koko päivän siivoillen yläkerran kaappeja. Phuuh. Ei ole sitten lainkaan mun hommaa.

Nyt on vappuviikko. Vietämme vappuaaton pihallamme ystävän ja hänen lasten kanssa. Vappupäivänä ulkoillaan ja mummoloidaan. TOSI hissukseen siis. Katossa roikkuvat 2kpl delfiini foliopalloja. Minkäs sille teet, kun valitaan äidin mielestä ei niin kivat. Ehkä mä en voi olla aina vaikuttamassa? Viikonloppuna juhlistamme pojun 2-vuotis syntymäpäiviä.   :-) Kolmipyöräistä potkulautaa etsimään siis..  

Väkertelypuoti on ollut tämän viikon hieman taka-alalla. Puolet tuotoksistani meni monikulttuurikeskukselle myyntiin. Minut kutsuttiin myös myymään erääseen naistentapahtumaan. Omat varastot ovat vaan vähän pienet nyt, lisää pitäisi tuottaa... Ihanaa on kyllä ollut! Olisipa "Vähän" enemmän rahaa käytössä että voisi samantien tilata kunnon satsit sitä ja tätä, joista voisi VAIN toteuttaa..  :-) Rauhallisesti hyvä tulee? Niinkö?

...Että näin... Heiputihei!

Ihana viikonloppu takana. Menoa ei juurikaan haitannut edes flunssa.. Kevät tuntuu hyvälle! Vaikka paikat repsottaa, niin repsottakoot. Mä oon tällainen repsottaja!  :-)

Lapset oli ystävillä hoidossa. Me käytiin  mieheni kanssa syömässä, leffassa (vuoden se kestää), naurettiin kuin mitkäkin, ostoksilla ihan pienesti (Jee, uusi Sabo:n skootterikillutin rannekorussa ja uusi villatakki keväästä huolimatta), raksa-messuilla (josta pyydettiin ikkunanvaihto/ korjaustarjouksia), pubissa lasillisella, matsi Blokus-peliä ja tehtiin pihahommia. NYT mä pääsen pihalle! Siellä puskee jo pieniä kasvunalkuja - IIIK!  Multa tuoksuu NIIN HY-VÄL-LE! Sen lisäksi myin koruja, väkertelin lisää koruja, mummoloitiin ja oltiin vaan - omalla jengillä. Mulla on muuten aikas hyvä jengi, olenhan mä sen sanonut? Olenhan?

Nyt odottelen postilähetyksiä. Olen tilannut ympäri-ämpäri tarvikkeita ja kylläpäs niissä kestää... Sain muutaman uudne myyntipaikan väkeryksilleni. Hihh!  :-) Ja jos JOKAISELLA ystävälläni/tutullani ei jo ole tekeleitäni, niin vahvasti kannustan tekemään hankintoja tai tilaamaan jotain mieleistä!!!

Puss!   Nyt teen sen koulutehtävän loppuun!

 Näin ne päivät vaan menee - niin uskomattoman nopsaa. Viikonloppu meni hyvin kiireisissä merkeissä - isäni 65-vuotis syntymäpäiviä järjestellen. Synttärit venyi vielä maanantainkin puolelle, kun ajattelimme vielä kerran ilahduttaa isää viemällä ulos syömään. Ilahduttaminen oli tarpeessa, olihan hän viettänyt äitini vierellä ensiavussa koko päivän. Phuuh.

Nyt olen itse vilustuneen oloinen ja paikkoja kolottaa. Blaah, mälsää. Tänään tosin en suostunut olemaan kipeä ja hoidin yhden koulutehtävän pois alta - haastattelun paikallisessa nuorisotiedotuspisteessä. Sehän menikin odotettua paremmin. Tiedättekö sen tunteen, kun on valmistellut jotain etukäteen miettimällä kysymykset valmiit, mutta istten itse tilanteessa huomaakin että kaikki menee omalla painollaan ja keskustelu/ haastattelu onkin suunniteltua parempi. Oli siis todella antoisaa keskustella tämän kaupungin nuorison asioita hoitavien kanssa. Hitsit, mitä työtä hekin tekevät! 

Nappikauppa on lähtenyt hyvin käyntiin. Olen saanut ihanaa palautetta, mikä on innostanut lisää väkertämään. Tänään tuli yksi postilähetys materiaalien kanssa. Eli kuvissa näkyy tämän päivän tulos. Ei niinkään mitään uudenlaista, lähinnä niitä jo eteenpäin menneitä lisää. 

Eli, jos innostuit jostain, täältä niitä saa!

Kesäloma on mielessä. Lumien sulaminen ja pihahommat on mielessä.. Hommaa riittää. Lumet ovat sulaneet vauhdilla ja vesisade on tehnyt ihmeitä. Melkein tekisi jo mieli haravoimaan, piha näyttää niin järkyttävälle. Pohdinnassa on myös jonkunlainen "aita", millä saisi poitsun pidettyä pihan puolella, eikä juoksemaan suoraan tielle. Sen verran vilkas veijari on!

Tänään oli eskarilaisen vasu-keskustelu. Tuleva koululainen on edistynyt huimasti. Itsellenikin tuli olo, ettei meillä ole hätää. Kyllä tyttö pärjää! Tyttö on tosi innokas oppimaan ja keskittymiskyky on melkoinen. Toivottavasti ne pysyy! Huomaan olevani jo herkistynyt siitä, että tytön pitkä päiväkotitaival jo niin rakkaaksi tulleessa päiväkodissa on loppumaisillaan. Mietin jo mielessäni että muistanhan nessupaketin laittaa taskuun kevätjuhliin ja mitä veisin päiväkotitädeille/eskariopelle kiitokseksi? Hmmm...

Tällaista näin täällä, ei ihmeempiä...

PS:   Sorry, nappikuvia tuli nyt hieman paljon...

Bye-Bye!

Pe-pe-perjantaita

Viikonloppu taas edessä. Huomenna juhlistamme isäni 65-vuotispäivää. Pistää mietteliääksi se vanhempien ikä. Muistan kun he täytti 40 ja se tuntui NIIN vanhalta. Mutta nyt sitten... tosin en ole itsekkään mikän lapsonen enää - sniiff, 34...Sekin kuulostaa VANHALTA.

Viikko meni nopsaa. Myönnän ajatukset oli paljon "napeissa" ja koruissa. Olen saanut niin paljon hyvää palautetta, että olen välillä ollut ihan häkeltynyt. Tänään yksi sinänsä ihan tuntematon (=tutun tuttu) kiitti että olen olemassa ja teen näin ihania juttuja.. Voi hitsit, sanon minä!    :-)

***

Esittelen teille nyt jotain, mikä on jäänyt esittelemättä. Mieheni edesmenneen äitipuolen (joka nukkui pois tammikuussa)  huutokaupasta ostama lamppu. Hän oli sen nähtyään sanonut että se tulee Annille.. ja se tuli. Ja nyt se on meidän olkkarin näkyvimmässä paikassa... *sniiff*   Thanks AG!

***

Pitäisikö ottaa ikkunoista pois paperista leikatut lumihiutaleet, vai jättäiskö suoraan ensi talveen? No ei, POIS!! Täällä nimittäin kukkii pihalla krookukset ja kevät tuli!  Lunta on vielä, mutta se sulaa päivä päivältä enemmän pois... Phuuh, rankka kevät tää.

Erinomaista viikonloppua! Minä menen nyt (22.30) silittämään, tekemään korttia, kuorimaan huomiseksi juureksia. Phuuh, ja zzz...

Tuntemuksia

Tein ryhmän facebookin puolelle  KLIK, jonne laitoin juttuja tekemistäni näperryksistä. Anni-värkkääjä tuli siis kaapista ulos ja kaikki on nyt julkista. En uskonut, että tämä voi jännittää niin! Palautetta on tullut, joitain tilauksia ja muutama ihana yhteistyöjuttu - IIIK! Nyt kokeillaan, pusketaan, selvitetään ja yritetään. Anni tuli siis ulos kaapista sekä bloginsa että väkertelypuodin kanssa. Phuuhh, rankkaa! Toivottavasti en joudu romukoppaan.

Koruvärkkäilyjen ohessa täällä pyöritetään arkea. On nuhaista lasta ja koulutehtävää mikä junnaa paikallaan. Onneksi on kannustava äiti, joka opettajana saa minulta eiku saa minulle tekemisen meiningin. Pitäisi ottaa tukea/apua enemmän vastaan. Jitsit, niistä syntyy vielä mainioita keskusteluja ja ihan opintoihin liittyvästä aiheesta siis.

Eilen kävimme tytsyn kanssa musiikkiopistossa (jo toisen kerran) tutustumassa soittimiin. Kovasti kiinnostaa ja innostuttaa soittimen aloittaminen. Mielessä oli sinne mentäessä 2 vaihtoehtoa - piano ja sello. No siellä opettajien kanssa jutustellen, eri soittimia (sello, piano, huilu, iso kantele, rummut, hanuri, viulu) kokeillen, pää ja mieli oli hieman sekava. Sello-opettaja sai innostuttamaan tytön täysin, soitin tuntui hyvälle, ääni kauniille ja opekin oli hauska, oli sen verran symppis tyyppinäkin. Joten nyt aiomme hakea muutamaan eri soittimeen, katsotaan sitten, että tärppääkö ja minne? (Taustatietoa: itse olen soittanut pianoa n. 8-vuotta) Tämä pian kouluun menevä tytsy siis myös luistelee. Ja tässä onkin minulle äitinä mietittävää. En halua missään tapauksessa tunkea kaikki päivät täyteen harrastuksia, enkä pakottaa. MUTTA haluan kyllä kannustaa aktiiviseen tekemiseen. Niin minullekin on tehty ja olen siitä hyvin kiitollinen. Näitä asioita täällä siis mietitään ja ehdottomasti yhdessä tytön kanssa. Olen tavannut lapsia, jotka ei harrasta mitään. Ja olen tavannut niitä, jotka ravaa harrastuksesta toiseen. Kumpikaan vaihtoehto ei mielestäni ole hyvä. Vaikka ehdottomasti olen sitä mieltä että jokainen lapsi on yksilöllinen tarpeineen ja mieltymyksineen. Kyse onkin nyt omasta lapsesta ja hänen halusta, kiinnostuksesta ja voimavaroista. Toki tähän liittyy paljon muutakin, mm. meidän vanhempien sitoutuminen tukemaan harrastusta. Pohdintaa-pohdintaa.  

Miten teillä? Miten paljon teidän lapset harrastaa? Onko joukossanne soittaja-lasten vanhempia? Miten soittimen valitseminen sujui ja aloittaminen?

NYT muihin hommiin. 

Iloa!!!

Puoti on avattu!

Nyt olen saanut näpyteltyä joitain tekemiäni koruja tuonne puodin puolelle.  Tosi mielelläni otan palautetta vastaan! Kurkatkaapas, löytyisikö teille jotain mieluisaa!?! Melkoista säätöä tämä on ollut. Laskimme eilen mieheni kanssa mm. kaikki materiakustannukset ja hinnat tuotteille. Tätäkö tämä nyt sitten on?  ;-) Hihhh!  Uusia juttuja tulossa lisää!

 Anni's creative corner is HERE! *klik* 

xxx

Hyvää viikonloppua!

Värikästä meininkiä, eikö niin? 

No ei ole joo turhan vakavaa.

Katsellaan, miten tämän nyt käy.

Väkertelyjä syntyy kuin liuku-

hihnalta, ja jos oikein rehellisiä

ollaan, niin voisin vaan tehdä ja

tehdä + unohtaa kaiken muut.

Mielessä on myös jo ensi joulu,

pelottavaa eikö niin! Jos olisin 

kerrankin jo ajoissa liikkeellä.

Päässä raksuttaa nukkumaan

mennessä ja aamulla heti herä-

tessään. Yksikin yö näin unta

surunvalittelukorteista. Inspik-

sestä ei ole puutetta, materiaa-

lista kylläkin. Olisipa semmoi-

nen loputon varasto, josta vaan

hakee mitä tarvitsee. Jos joku

teistä haluaa päästä eroon tau-

lupohjista/ levyistä/ kanvaksesta,

täällä otetaan vastaan humanitää-

ristä avustusta... Napit ja pitsitkin

kelpaavat. Koti näyttää puuhapa-

jalta enkä aio siivota - näyttäkööt!

Ideoita, mielipiteitä ja toiveita

otan vastaan oikein mielelläni.

Minusta olisi ihanaa, jos mulla

olisi tässä hommassa kaveri mu-

kana. Oma rakas tukee ja auttaa,

kysenalaistaa myös ja ok-ok, nau-

reskeleekin. Kiva tuottaa iloa!  ;)

Edessä on viikonloppu - kiva sellainen.

En aio siivota enkä järjestellä vaan olla

menossa! Talvitakki on vaihtunut ohkai-

sempaan ja pihalta sulaa lumet kovaa

vauhtia. Voisipa sitä vielä nopeuttaa.

Have a happy weekend!

Unelmien pilvilinnoissako?

Onko teillä joskus semmoista oloa, ettei oikein tiedä mihin suuntaan haluaa elämänsä menevän? Elämäntilanne on sellaisessa vaiheessa että jotain voisi tapahtua, mutta mitään kovin rohkeaa ei kuitenkaan asian eteen tee. Toisaalta on kuitenkin olo että kaikki on hyvin, eikä muutosta itseasiassa haluakkaan. Eli mitä hittoa tämä siis on? Sitä ikuista levottomuutta? Kriisiä? Tunteiden ja järjen ristiriitoja? Tai vain ihan tavallista pohdintaa, jota tekee moni muukin...

Miten paljon ihmisen elämässä vain tapahtuu asioita, ilman sen kummempaa suunnittelua, unelmointia ja halumista? Mikä on sattumaa ja mikä taas hyvää säkää? Tiedän toki, että jos jotain todellakin haluaa ja sen eteen näkee vaivaa, sen jutun myös saavuttaa, tavalla tai toisella. Kannustan siihen muita, itse sitä kuitenkaan tekemättä. Laiskuutta? Pelkuruutta? Mukavuudenhalua? Tai sitäkö, ettei vaan halua tarpeeksi?

Unelmoin paljon ja usein. Toisaalta unelmat ovat muuttuneet huimasti järkevimmiksi, ne hulluimmat jutut on unelmoitu silloin teini-ikäisenä. (Mä tiedän että muutama tätä tekstiä lukeva ystäväni yrittää lukea rivienvälistä, että missäs nyt mennään - NOU hätää, tämmöistähän tämä on ollut aina!)

Arki on hyvää. Ja silloin kun arki on hyvää, silloinhan asiat on oikeastikin hyvin. Tajuan olevani todella onnekas monenkin asian suhteen ja elämä rullaa. Elo on muuttunut tasaisemmaksi ja iloa tuottavat loppupelissä aikas yksinkertaiset jutut, ne hyvät tyypit ympärillä, väkertäminen ja perhe.. Toki moni muukin juttu, mutta nämä nyt ne suuremmat. Taidan olla siis aikas mälsistynyt ja normalisoitunut, mikä ennen ei minusta ollut lainkaan se hyvä juttu, nykyään en ole oikein varma. Taviksen elo on ihan JEES! No onpas nyt liibalabaa lässyttelyä. Anni c'mon missä on se vipinä ja vilske? Missä on se asenne?  (Se lähti lomalle pitkäksi aikaa...)

Jotain olen tajunn ut ja oppinut. Aion pitää kiinni niistä pienistä jutuista, mitkä tekee hyvän olon ja iloisne mielen joko toisille tai itselleni. Molempaa siis pitää olla tasapainoisesti ja sitä tervettä itsekkyyttä tässä harjoitellaan. Ei mulla tälläkertaa muuta. 

Lämpimin ajatuksin, Anni

PS. Myös syyllistämisestä 

aion luopua - kokonaan!

Pääsiäisen aikaan kuvasin ja paaaaaljon. 

Satoa jatkuu monelle postaukselle...

Easter/ pääsiäinen

Pääsiäinen on mennyt leppoisasti. Nauttien Tanskan vaarin seurasta,

hyvästä ruoasta, ulkoilusta ja yksinkertaisesti yhdessäolosta. Teki hyvää!

Nyt alkaa härdelliviikko - tänään koko päivä jäähallilla talkoillen ja tyttären

kevätnäytöstä ihastellen.  Toivottavasti osaan ja pystyn jakamaan ajan jär-

kevästi myös opiskelujen kannalta. Ihanaa, lumet sulaa kovaa vauhtia ja

asfalttia näkyy päivä päivältä enemmän! Kevät tulllooooo!

Tsemppiä alkavaan viikkoon!