10.4.13

Tuntemuksia


Tein ryhmän facebookin puolelle  KLIK, jonne laitoin juttuja tekemistäni näperryksistä. Anni-värkkääjä tuli siis kaapista ulos ja kaikki on nyt julkista. En uskonut, että tämä voi jännittää niin! Palautetta on tullut, joitain tilauksia ja muutama ihana yhteistyöjuttu - IIIK! Nyt kokeillaan, pusketaan, selvitetään ja yritetään. Anni tuli siis ulos kaapista sekä bloginsa että väkertelypuodin kanssa. Phuuhh, rankkaa! Toivottavasti en joudu romukoppaan.





Koruvärkkäilyjen ohessa täällä pyöritetään arkea. On nuhaista lasta ja koulutehtävää mikä junnaa paikallaan. Onneksi on kannustava äiti, joka opettajana saa minulta eiku saa minulle tekemisen meiningin. Pitäisi ottaa tukea/apua enemmän vastaan. Jitsit, niistä syntyy vielä mainioita keskusteluja ja ihan opintoihin liittyvästä aiheesta siis.

Eilen kävimme tytsyn kanssa musiikkiopistossa (jo toisen kerran) tutustumassa soittimiin. Kovasti kiinnostaa ja innostuttaa soittimen aloittaminen. Mielessä oli sinne mentäessä 2 vaihtoehtoa - piano ja sello. No siellä opettajien kanssa jutustellen, eri soittimia (sello, piano, huilu, iso kantele, rummut, hanuri, viulu) kokeillen, pää ja mieli oli hieman sekava. Sello-opettaja sai innostuttamaan tytön täysin, soitin tuntui hyvälle, ääni kauniille ja opekin oli hauska, oli sen verran symppis tyyppinäkin. Joten nyt aiomme hakea muutamaan eri soittimeen, katsotaan sitten, että tärppääkö ja minne? (Taustatietoa: itse olen soittanut pianoa n. 8-vuotta) Tämä pian kouluun menevä tytsy siis myös luistelee. Ja tässä onkin minulle äitinä mietittävää. En halua missään tapauksessa tunkea kaikki päivät täyteen harrastuksia, enkä pakottaa. MUTTA haluan kyllä kannustaa aktiiviseen tekemiseen. Niin minullekin on tehty ja olen siitä hyvin kiitollinen. Näitä asioita täällä siis mietitään ja ehdottomasti yhdessä tytön kanssa. Olen tavannut lapsia, jotka ei harrasta mitään. Ja olen tavannut niitä, jotka ravaa harrastuksesta toiseen. Kumpikaan vaihtoehto ei mielestäni ole hyvä. Vaikka ehdottomasti olen sitä mieltä että jokainen lapsi on yksilöllinen tarpeineen ja mieltymyksineen. Kyse onkin nyt omasta lapsesta ja hänen halusta, kiinnostuksesta ja voimavaroista. Toki tähän liittyy paljon muutakin, mm. meidän vanhempien sitoutuminen tukemaan harrastusta. Pohdintaa-pohdintaa.  

Miten teillä? Miten paljon teidän lapset harrastaa? Onko joukossanne soittaja-lasten vanhempia? Miten soittimen valitseminen sujui ja aloittaminen?

NYT muihin hommiin. 

Iloa!!!

6 comments:

Tuula said...

Ensinnäkin ONNITTELUT puodin avaamisesta! Huippujuttu :) Kävin aamusella kurkkimassa kaikkia niitä ihanuuksia, tykkään!! Ja tulen facebookiinkin.

Meillä ei muksut vielä harrasta mitään, kun ovat sen verta pieniä. Esikoinen tosin keväämmällä aloittaa jalkapallon. Halusi itse, vaikka sitten ilmoittautumisen jälkeen alkoikin jännittää eikä tiedä uskaltaako sittenkään :) Kovasti kannustetaan ja rohkaistaan. Mulla ja miehellä on lapsena/nuorena ollut sekä liikunnallisia että musiikkiharrastuksia. Musta on hyvä kannustaa kokeilemaan ja harrastamaan. Ja just tolleen kuten sanoit, ettei pakottamalla eikä saa liikaa tupata toimintaa viikkoon.

Puss ja nyt menen sinne facebookiin!

Teija said...

Kaikki kuulostaa ihanalta ja mukavalta ja järkevältä♥ Mä olen tosi iloinen sun värkkäilyjen puolesta ja mihin se vielä johtaakaan!

Osku käy maanantaisin sählykerhossa ja tiistaisin heti koulun jälkeen liikuntakerhossa koululla. Eli aikast liikuntapainotteista tuntuu olevan. Ollaan koetettu kannustaa jonkin aikaa jo erinäisiin harrastuksiin, mutta nyt vasta eskarin myötä hän on sen verta rohkaistunut, että halus tuonne sählyyn. Oon samaa mieltä; joku harrastus on hyvä olla, muttei liikaa. Joku soitin ois mahtava juttu, pikkuserkku mm soittaa rumpuja. Ja joskus viel mennään yhdessä ratsastamaankin :)

Puuhakasta viikkoa sinne♥

Nonna said...

Hieno juttu! Tosi ihastuttavat korvikset! Meilläkin tasapainoillaan harrastusten kanssa. Esikoinen (yläkoulussa) harrastaa kaksi kertaa viikossa tanssia ja käy n. kerran viikossa hoitamassa koiraa. Kuopus (alakoulussa) harrastaa kerran viikossa tanssia (mutta harrastaisi kaksi kertaa, jos olisi löytynyt sopiva toinenkin tunti). Mutta jotkut heidän ystävänsä harrastavat paljon enemmän.

Nonna said...

Moikka,
laitan sulle mailia lähipäivinä, niin saa paremmin kirjoiteltua! Harrastusten määrä on varmaan ikuinen dilemma! Sen kanssa pähkätään täälläkin!

Susanna/ Tuulentalo said...

MOi!
Tosi kivalta näyttää sun puoti, onnittelut ja tsempit! :)
Meillä ei vielä harrasteta, esikoinen vasta 2v 8kk vanha... Syksyllä toivottavasti saisimme käyttöömme jonkun kulkupelin, ja pääsisimme muskariin. Luulen, että molemmat lapset nauttisivat siitä kovasti :)

anni said...

TUULA
Kiitos! Ihanaa, että tykkäsit. Laitoin sulle tänään sähköpostiakin..
Kiva kun kerroit harrastuksistanne!

TEIJA
Kiitos! Toivottavasti pääsen lisää väkertämään, pidemmälle en oikein uskalla ajatella, vaikka pikkuisia unelmia olisikin... :)

On kiva lukea, miten kenelläkin harrastetaan.

NONNA
Kiitos!!! Kiito skommentista ja sähköpostista!!! Harrastusten määrä on se ikuinen dilemma. Onneksi lapset ja heidän kodit/perheet ovat niin erilaisiakin...

SUSANNA
Kiitti! Otan tosi mielelläni onnittelut ja tsempit vastaan. Meillä vanhimmainen oli monta vuotta muskarissa ja tykkäsi hirmuisesti. Nuorimmaisen kanssa vielä odottelen..