27.3.11

Sunny sunday



 Ja mitenköhän kuvat liittyvät tähän päivään? No ei mitenkään.

*  *  *


Tulin tyhjentämään kameran. Jäin jumiin koneelle. Tulin lataamaan I Podiin musaa. Jäin jumiin koneelle.
Tytsy on käynyt aamupäivällä katsomassa muodostelmaluistelua mummunsa kanssa. Nyt piirtää kilometritolkulla tuotoksia.  Mies on lautailemassa kaverinsa kanssa. Minä olen kotona, taas ja edelleen ja vieläkin.

'Dyykkaus' (No melkein)
Ahh, mikä ihana kamala sana. Sen ymmärtää vain toinen dyykkaaja ja/tai romuhamstraaja. Toiset varmaan halveksuukin. Heh. Viime viikolla mies pyysi seuraksi jäteasemalle, kun rempparoskia oli taas kerääntynyt peräkärryllinen. Sielä minä autossa nökötin, kun mies kantoi roskia yhteen, toiseen ja kolmanteen niinsanottuun oikeaan paikkaan. Se on tarkka niistä. Minä huomasin nuoren pojun (ok-ok, miehen) kantamassa lyhtyä metallikasaan. Sitten tuli toinen - amppeli. Sanoin miehelle, että kävisi hakemassa tuon, maalaan ne mustaksi..  :D Mies haki ja pisti nopsaa takapenkille. Hetken kuluttua poju raahasi (SIIS työnsi) polkupyörää, sanoin taas miehelle, et hei..kato.. Ja se haki täysin ehjän polkupyörän, jossa pumppu ja avaimetkin tallessa. Hetken kuluttua se mun oma mies tonki jo ns puurojulavaa ja nosti sieltä 2 vanhaa laatikkoa ja katsoi minuun. Ei tarvinnut edes sanoa mitään, mies pisti laatikot hymyillen takapaksiin. Myöhemmin autossa sanoi, et olen tartuttanut dyykkaustaudin siihen. Hahaaa!!  Mä sanoin siihen, että tuo on melkein verrattavissa myymälävarkauteen. ÄÄK! :D Samalla reissulla ajattelin vaihtaa työpaikkaa -> jäteaseman työntekijäksi.. Mies kauhisteli ja sanoi EI! Ajatella, mitlä meidän koti näyttäisi! Sanoin et ihanalle, industrial tyyliselle. Siellä oli nimittäin NIIN ihanaa rautahyllyä ja muuta..Samalla tuli jutusteltua jäteaseman työntekijän kotitilanteesta, jossa vaimo jo "hieman kireänä" miehen löydöistä. Minä ehdotin jäteaseman myymälän perustamista.. Ei kuulemma ole mahdollista. Mnjaa. Laatikot, lyhty, amppeli ja polkupyörä odottavat duunausta (=kamala sana!), ja rojut ei tästä talosta lopu.

Täällä tyhjennettiin eilen eteinen. Kaaos olkkarin puolella kasvoi taas. Uuhh. Monta huonekalua pitäisi mitata ja kantaa yläkertaan testattavaski tytsyn huoneeseen. Saispa siitä ihanan huvikumpumaisen huoneen! No saa, kestää vaan hieman, eiks niin..

Ihanaa sunnuntaita ja vielä 
aurinkoisempaa alkavaa viikkoa!

Tonnikaupalla positiivista energiaa, 
pieniä iloja ja voimaa sulle ja mulle!


ps.   Huomenna lähtee pakattu 
sairaalalaukku mukaan Helsinkiin. 
JOS kävis säkä... Jännittää vähän.
Yöllä olo oli nimittäin NIIN tuskaisa.



9 comments:

Teija said...

Teillähän oli ihan unelmareissu jäteasemalle!! Mä oon samanlainen, lähinnä mökkipaikkakunnan roskispaikkaa silmäilen kesäsin sillä silmällä.. ja mitä kaikkee sieltä onkaan joskus lähteny mukaan :). Pitäis varmaan tehä ihan postaus aiheesta!

Peukutetaan, et olis sit kassille käyttöä! ;)

Peikonlehti said...

OI oi oi mitä löytöjä! Ja mikä vipelä lisää parhautta niin löytäminen roskalavalta. Wau.

Tsemiä, mitä muutakaan tässä oikein osaisi sanoa mikä ei kuulostaisi kamalan kliseiselle... Mutta siis, täällä hengessä mukana tiedäthän sen =)

Niina K said...

Heh, toi on niiiiin tuttua toi jäteasemalta tai lavoilta kaivelu.. ei varmaan oo yllätys jos sanon et meillä suunnilleen joka toinen härpätin ja mööpeli on kotosin jostakin ed'mainituista. ;) Kylppärissä odottaa jonkinlaista käsittelyä nytkin yks lampun raato ja parvekkeella yks loota.

Voi hitsi, se vasta oliskin jos huomenna saisittekin tapaus "pieni maha-myllertäjän" ulkomaailmaan helliteltäväksi! :)

Meiltä lähtee täältä kaikki irtoova ja irtirevittävä energia sinne teille!!

Nonna said...

Täällä toinen dyykkaaja. Ja kyllä on apinamieskin oppinut asenteen multa! Oikein välillä syrämmestä ottaa, että mitä kaikkea ihmiset heittävät pois! Onneksi sitten joku välillä pelastaakin näitä ihanuuksia!

Positiivisia säteitä sinnekin lähettelen ja peukut pystyssä huomiselle!!!

Anonymous said...

Kaatopaikat on kyllä täynnä aarteita. Pahaa tekee nähdä joku kaunis kaluste sinne hyljättynä, jos ei ole mahdollista saada sitä pelastettua. Myymälä ois niin hyvä idea!

Raskaus on pitkällä jo! Oot ollu reipas. tsemppiä,tsemppiä..

Teidän makkarista tuli ihana. Kattoikkuna ja lattia oli hienoja. Sellanen värittömyys ihan sopiiki makkariin. Tekee siitä raikkaan. Mutta voin myös kuvitella väriruiskeita tuonne vaaleanpuhuvaan ihanuuteen.

-Pauliina

aini said...

Mä menisin kans ihan sekaisin jos pääsisin rajattomasti kaatopaikan aarteiden äärelle työkseni:D Mutta vitsi miten surettaa että niin paljon hyvää ja käyttökelpoista menee hukkaan, luulisi että niille olisi joku ottaja jos vaan tarjottaisiin! :/

Nonna said...

Hui, mitenhän teille on eilen käynyt??? Tulehan kertoilemaan, kun ehdit! Sulle on myös mailia odottamassa...

anni said...

TEIJA
jOOH, unelmareissu! Ei tarvi tää pesue Karibianmatkoja yms, kunhan pääsee jäteasemalle! Hih..no ei todellakaan!! :P ;)

Laukku nököttää nurkassa ja ISO täti näpyttelee keittiössään.


PEIKONLEHTI
Kiitti! Mun piti niin kirjoittaa sulle, mut en näköjään saa mitään aikaisekseen.. Kiitti silti, oot ihana!


NIINA
Kiitti! SÄhän oot KUNNON dyykkari.. :D Ihanaa!
Täällä ollaan.. blaah.


NONNA
KIITTI!!!! Hih, Dyykkaustauti siis tarttuu ja helposti? :P Hyvä, etten oo ainut.

Yhtenä palana ja unelmoin sienistä ja saamaton olen silti.


PAULIINA
Kiitti! Olisi ihanaa nähdä siut! Tuu käymäääääään! :D Kaikki tsempit otettu vastaan.


AINI
No niinpä! Tanskassa on semmoisia ota tästä nurkkia jäteaseman yhteydessä ja pikku myymälää. Mä olen löytänyt sieltäkin aarteita. Mullahan on oikein kansainvälinen kokemus dyykkauksesta. Pitäisi laittaa CV:eeseen (!?!) kun hakee joskus töitä. Hih!

:D DYYKKAUS ON IN! TAI tosi paha sairaus.

Maire said...

Sullahan on täällä blogissasi tosi raikkaita kuvia ja kivoja juttuja! Kiva blogilöytö :)