31.3.11

Ihan uskomatonta!



Päivä kotona tytsyn kanssa ja jo toinen postaus! Tytsy on piirtänyt 
suurimman osan päivästä ja ollut pikku-apulainen. "Tuo äidille sitä, 
ojenna tätä, auta tossa..!" Reipas tyttö, joka odottaa maltillisesti aikaa, 
kun äiti pystyy taas tekemään juttuja (juoksemaan, pyöräilemään, 
tekemään pihahommia ja tanssahtelemaan yhdessä tytsyn kanssa).

Tunnekuohuja ja ajateltavaa, näpyttelyjä ja puheluita... Kyllä tapahtuu,
ympärillä ja elämä näyttää ääripäitä ihanuuksia ja kamaluuksia ja paljon
muutakin. Asiat ei ole mustavalkoisia, eikä ymmärrettävissä (niin usein!).
Usein ne vaan tapahtuu ja niiden kanssa taistellaan, jokainen omalla tavallaan.
Kunpa jokaisella osapuolella säilyisi positiivisuus ja se voima, mikä vie
eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Kyllä on ympäripyöreätä ajatuksenjuoksua
ja jokainen tulkitsee sen omalla tavallaan. Blaahh, kunpa voisi.. kunpa voisi
tehdä enemmän, muuttaa asioita, ymmärtää ja antaa..

MUTTA,

Katsokaa, mitä posteljooni toi! 
IHANUUS!   
Ja kyllä, itku tuli (taas!).

Olen kiitollinen tuesta ja lämmöstä, mitä olen saanut osakseni tämän
tunnekuohuisen odotuksen aikana. Jokainen lämmin ajatus ja tuki tuntuu
niin hyvälle! Blogistanian väki on yllättänyt minut jo niin moneen kertaan.
KIITOS, jokaiselle asianomaiselle! Olette ihania ja jaatte ja annatte just sitä
positiivista energiaa ja tukea! Pakko kertoa hassu yhteensattuma ns. tuntematto-
mista 'blogiystävistä' ja minusta..  Olen siis päässyt tutustumaan muutamaan  
bloggaajaan ja posti on tuonut toisinaan mitä ihmeellisimpiä ihanuuksia. Sähkö-
postit, kirjeet, kortit ja tekstarit ovat kulkeneet vaikken kasvotusten ole tavannut-
kaan. Ihanaa ja jännittävääkin. (Hihh, tiedän että kohta kertomani naurattaa ainakin
kahta blogini lukijaa..hihhh!!) Posti toi pehmoisen ihanuuden tänään. Ennenkuin
avasin, mietin et ohh..kuka, mitä, hähh?!? Avasin paketin varovasti ja mietin lähettä-
jäksi yhtä, hetken päästä kävi epäilyttämään. Luin kirjeen, aavistinkin toiseksi ja 
hoksasin lähettäjän.. MUTTA tilanne siis se, että olen saanut ihastuttavaa postia 
lyhyehkön ajan sisällä kahdelta eri henkilöltä, joilla on sama etunimi, sama paik-
kakunta ja jokseenkin samantyylisiä ajatuksia. Teissä ihanissa ihmisissähän voisi
jopa mennä sekaisin! Hihh..hassua. Blogistaniassa siis on vaan hyvin monta hyvin
ihastuttavaa ihmistä, jotka haluavat ilahduttaa aidosti toisia. Wow! Olen löytänyt
siis todellisia aarteita täältäkin. Olen onnekas ja kiitollinen jokaisesta ystävästä, 
ns. virtuaaliystävästä, rakkaasta ja jopa niistä muuten vaan mukavista vastaan-
tulijoista. Ja jos mä kuulostan jeesustelevalta, menkööt sekin raskauden piikkiin!


ps. 
Melkoista 
lässytystä, 
hehh......

8 comments:

Nonna said...

Ihania uutisia tuolla edellisessä postauksessa. Ymmärrän kyllä kaiken epävarmuuden ja varmaankin sisälläsi on (vauvan lisäksi) maailman suurin myllerrys ja epävarmuus!

Mutta siltikin ihana lukea tällaisia uutisia! Voimia tuleviin viikkoihin!

ps. Jostakin syystä nämä postaukset eivät päivity blogilistaani... Blogger murrr...

Niina K said...

Hih, jeesustelevalta..

Ja jostakin kumman syystä se Monan lahjus roikkuu vieläkin täällä meidän olkkarissa.. ai miten niin en muka koskaan ehdi postiin.. (tyhmä minä)

Blogimaailmassa on kyllä ihan oma taikansa! :)

RuusuLiisa said...

Hihhiii...hyvä, että arvasit :D Ja kauhiaa..onks täällä joku toinen minä? Vai olenko minä joku toinen :DDD
Ja ihania uutisia tuossa edellisessä postauksessa.
Minullakaan ei päivity nää blogilistat, ei vaikka olen lukija..argh!

Laura said...

Mä kun näin tuon villavan kuvan niin arvasin RuusuLiisaksi :D Ihanaa!

Tsemmpiä viimeisiin päiviin Anni!

Anonymous said...

Täälläkin tulee tunteet pintaan kun luen näitä sun postauksia. Siis ihan ihmeellistä! Jos joku on varmaa niin se ettei mikään ole varmaa. Nyt vain odotellaan lisää hyviä uutisia!

Harmittavaa nuo kivut ja supistelut. Jaksamisia niihin. Hellusta muuten että isosisko on jo ottanut hoivaroolin. Kohta on pieni hoivattava, katsotaan miten intoa riittää sitten ;). Mutta uskon kyllä, että sun mieli tekee jo lenkkipoluille ja hyppimään ja juoksemaan. Muistan sen tunteen molemmista loppuraskauksista ja sama tunne on toisellakin raskaana olevalla ystävälläni. Melko yleinen tunne siis. Mutta pian, pian.

Halauksin, HEH

anninen said...

Nonna
kiitti!!! Myllerrystä tämä on.. Kaikki ok silti.


Niina
Voi sua.. :D Etkä oo tyhmä..


RuusuLiisa
Kiitti! Ihania teitä on monta..hihh.. :D Kiitos että olet IHANA! Ja mukana tässä blogi-touhussa.


Laura
Kiitti! Arvasitko? Oohh.. RuusuLiisa on blogistanian julkkis! ;)


HEH
Kiitti! Elämän ihmeellisyys kaikkineen puolineen. Odotuksen jakavat/kokeneet tuntevat ja samaistuvat. Kiitos!!!! pian-pian..

:-)

Peikonlehti said...

Hih - hauska sattuma! =)

anni said...

Peikonlehti!
Niinpä, sä oot se toinen näistä!! :)