28.6.11

Kesäkuun viimeisellä viikolla

  • On mietitty sukulaisuussuhteita. Sukulaisia kun ei voi valita. Uusiin sukulaisiin ollaan lähiaikoina tutustumassa, mikä on hurjan mielenkiintoista ja mukavaa. Joihinkin sukulaisiin haluaisi taas katkaista välit, jos/kun se sukulaisuus on ns. yksipuolista. Tosi ikävää ja hurjan surullistakin. Toisaalta me välittävät onkin sitten TOSI rakkaita.
  • On mietitty ikää. Täytin vuosia, 32. Aikas paljolta tuntuu. Kolmekymmentäkaksi vuotiaana olen kahden lapsen äiti, yhden miehen vaimo, äitiyslomalainen ja melkoisen ylipainoinen mutta toiveikas nainen. Ympärilläni on rakastavia ihmisiä, muutamat kauempanakin. Elämä on niin elämää, ruuhkaista ja kuluttavaakin. Juuri nyt ne omat tarpeet ja halut ei ole todellakaan ihan etusijalla. Se näkyy ja tuntuu. Mutta silti, olen hurjan kiitollinen ja otan ne ikävämmätkin asiat vastaan nöyrästi ja käännän ne haasteiksi.
  • On ihailtu ihania synttärilahjoja, tervehdyksiä ja ranteeseen kerääntyviä hiluja..  :) Hihh! Eilen hain ihanalle tuoksuvan paketin postista. Nyt hemmotellaan.
  • On mietitty lapsieni ja muutaman läheisen terveyttä.  Toivon niiiiiiiiiiin kovin voimaa, tsemppiä ja positiivista energiaa, sekä ihmeitä.. Kaikki ON mahdollista!
  • On hiottu rappusia ja ostettu maali - jänskättää!
  • On rakennettu maja ja tehty puutarhahommia.
  • On ostettu muutama reissuvaate.
  • On pakkailtu ja hoidettu hommia.
  • On mietittyy Tanskaa.. 
Hyvää viimeistä 
kesäkuun viikkoa! 
Nyt kiirus..  Jatkan taas, jossain..




Kuvat: Mikko Rissanen/ Maarja Kotkas

5 comments:

Teija said...

Oi näitä kuvia, niin hellyttäviä!! Mäkin haluan mun vauvan jo.. :) Vaikka joo, kohta mäkin oon 32-vee kahden lapsen ylipainoinen äiti.. ja tosi väsynyt :D

Oikein ihanaa reissua teille. Tykkäsin silloin viime kesänä Tanskasta tosi paljon! Oskukin kyselee, että koskas me sinne Tanskaan taas mentäis.. just sanoin sille viime viikolla, että ehkä kolmen vuoden päästä??

Niina K said...

Heii, ei 32 vielä ihan hirveen kamalan paljon oo. :) Mä täällä nieleskelen omia kohta mittariin raksahtavia 37 vuotta ja silti tuntuu, että olen ihan keskenkasvuinen kakara vieläkin.

Vink vink, kyllä niihin sukulaisiin jotka ns. "ainoastaan ottavat eivätkä anna" voi varsin hyvin katkaista/viilentää välit. Mulla on muutama sellainen sukulainen joihin on tosi viileen hiljaiset välit kun homma vaan ei toimi. Kun en osaa olla ollenkaan sellainen ihminen kuin heidän pirtaansa sopis jne.. On meinaan kummasti helpannu kun loppu se väkisin kestämisen kuorman kantaminen.

Tsemppiä niiden kilojen kanssa, täällä niitä ylimääräsiä on jo niin huh paljon että apua.

Hyvää reissua ja lomaa ja niiden mukavien sukulaisten ja ystävien tapaamista!! :)

Nooruska said...

Kauniita kuvia! Oikein hyvää synttäriä! Nyt kun ylitim kolmenkympin rajapyykin niin en jotenkin enää pahemmin ajattele ikää, varsinkin kun nyt on aika hyvä olla. Neljänkympin lähestyessä voin sitten seota uudestaan... Mut kolkytkaks on just hyvä!

Nonna said...

Aivan ihanat kuvat! Ja samalla lueskelin teidän sairaalauutiset. No, positiivisin mielin siellä ilmeisesti mennään! Voimia ja positiivisia ajatuksia lähettelen!

Ihanaa kesää ja Tanskan-reissua toivottelen!

ps. Sun valokuvaseinä on aivan ihastuttava! Haluaa kans!

anni said...

Naiset, KIIII-TOSS! Miten tämä on jäänyt kommentoimatta minulta? :(

Ihanaa että käytte, luette, kommentoitte ja olette mukana tässä..

Kuvat on ystäviemme ottamia. Olivat myös meidän hääkuvaajamme.. :)

Kilot ei lähteneet mihinkään Tanskan loman aikana. Perkuleen brie-juustot joka aamuna.. :P

Sukulaissuhteita on hoidettu viimeisen kuukauden aikana (miehen puolen) enemmän kuin koskaan.