Sekametelisoppa kuulumiset kaaos-huushollista

 

 

 

Missä mennään? 

Nykyhetki

Sunnuntai puolen päivän aikaan.

Tytsy värittää värikynillä barbi-värityskirjaa ja kyselee amerikkalaisten ja afrikkalaisten eroista. Kantaako amerikkalaisetkin tavaroita pään päällä? Kyselee, voiko hän värittää Barbit kaikki tummaihoisiksi?  :-)

Lounaskaffet ja pullat on masussa. Ukki (=mun isi) ja isi (=mun mies) kolistelevat yläkerrassa (lue: remppaavat). Tänään on suunnitteilla maalata seinät. Hommat vievät kauemmin kun olemme odottaneet. Ja luvatut kattopaneelit eivät olleet saapuneet kauppaan. Niiden asentaminen siirtyy ensi viikonloppuun. 

Minä näpyttelen koneen äärellä keittiössä. Masussa potkii pikku-ukko. Mieli ja olo suht ok, MUTTA ei ollut sitä edellisenä iltana. Leffan katsomisesta ei tullut mitään, koska supistelut olivat niin voimakkaita että itku tuli -taas.

*  *  *

Vauvan odotus

Viikko on hurahtanut nopeasti. Yksi Helsingissä käynti taas takana. Naistenklinikalla saimme kuulla, että kasvain pikku-ukon keuhkoissa on taas kasvanut, mutta yhtäpaljon kuin viimeksikin, suhteessa vauvan kasvuun. Leikkaus ON edessä. Ajankohta varmistetaan kuukauden lopussa, kun tapaamme kirurgin. Pikku-ukko on 2 kiloinen ja jo ns. asettunut. Ohjeeksi saimme TOOOOOOOSI hissukseen oloa seuraavat 3 viikkoa, sitten saa tulla. Eikö tässä olla oltu sit TOSI hissukseen? No nyt se tarkoittaa jo sitä, ettei yksikseen juuri liikuta eikä minkäänlaista touhottamista.. (ggrrr). 31-viikko raskaudesta on menossa. Supistelut ovat voimakkaita ja kivuliaita, varsinkin iltaisin. Synnytyssairaalaksi päätettiin Naistenklinikka Helsingissä. Eli käytännössä meille se tarkoittaa n. 1,5h ajoa synnytykseen. Ahh, peace of cake, eiks niin? Nyt vasta tajuan, miten valmistelemattomia ollaan koko hässäkkään ja vauvan tuloon. 

Mutta, eipä tässä muutakaan...

Remppa

Mies otti vapaaksi 3 päivää. 1 päivä hurahti Naistenklinikalla ja IKEAssa (Don't even ask!). Nyt on neljäs päivä remppahommaa menossa. Kunpa voisin olla mukana! Mutta ei on ei. Ihanaa kuitenkin nähdä edistys, vaikka hidas sellainen onkin. Miten hyvälle tuntuukaan nähdä vaalenevat pinnat ja avaruuden pilkottaminen sieltä pölyn keskeltä. Erityisen iloinen ja innostunut olen varsinkin yläkerran aulan avaruudesta! Siellähän voisi vaikka tanssia! Se kun on aina ollut rojua (lue:kasoja, kaappeja, laatikoita). täys ja pimeä ja sottainen välitila vaan.  Sinne tulee pian ISO peili, mikä pilkottaa (vielä paketissa) yhdestä valokuvasta, tauluja seinälle ja vaaleita pintoja! Aahh!

Makuuhuoneen seinien väriksi päätettiin harmaa. Kunpa se jo purkissa oleva väri olisi just se oikea harmaa. 

Hiihtoloma ja kotoilua

Tytsy on ollut viime aikoina hyvin paljon kotona. Ensiksi sairasteltiin vähäsen ja sitten vietettiin hiihtolomaa. Harmiksi enimmäkseen sisätiloissa. Tilat oleiluun ovat olleet remontin takia hyvin rajalliset, lähinnä olohuone ja keittiö. Olohuoneessakin puhalsi pieni muutoksen tuuli. Ruskea 50-luvun kaappi sai lähteä (odottamaan maalausta ja yläkertaan tytsyn huoneeseen muuttoa) ja tilalle tuli toinen ektorpi. I know, VERY boring.. mut hyvä silti. Istumatilaa tarvittiin. Samalla lähti huoneen ikkunoista verhot, koska 2:n ektorpin ja vaalean maton yhdistelmä näytti ihan liian normaalilta ja jopa romanttiselta. Tyynyihin on pian ja nopeasti pakko saada mustaa... Matoksikin ottaisin mielelläni mustavalkoraidallisen, mikä pyörii monessakin (varsinkin ruotsalaisessa) blogissa. Mutta olkkariin siis tarkoitus saada hieman askeettisempaa ja avarampaa fiilistä. Ruokailutilan kimppuun käydään sitten vasta, kun yläkerta on suht valmis. Sorry, ei juurikaan kuvia niistä vielä. Tytsyn lelut ovat levällään olkkarissa, toisaalta ei ne mua juurikaan haittaa. 

Remppatarvikkeita hakiessaan huomasin paikallisessa halpakaupassa tarjouksen, 24h:n valkoiset kupit 3euroa/ kpl.. Hamstrasin 6kpl. Nyt on kuppeja, mutta muutama lautanen puuttuu. Kunpa löytäisi nekin jostain superhyvällä hinnalla. Jos ei, hankitaan yksitellen. Astioiden suhteen olen melkoisen pihi, en vaan raaski maksaa niistä.

Tämän viikon plussat

+ lisätieto tulevasta synnytyksestä

+ sohva

+  hankinnat (yläkertaa varten)

+ tytsyn mukava seura

+ vauvan vaatteiden pyykkäys

+ kuppilöytö

+ rempan edistyminen

+ sähköpostia ystävältä JA yhdeltä (ihanalta!) blogini lukijalta (kiitos-KIITOS-kiitos!!!)

+ aurinko

Tämän viikon miinukset

- KELA:ssa asiointi

- vakuutusyhtiössä asiointi

- 1kpl parkkisakkoja

- 1kpl ikäviä tapaamisia

- toimittamattomat kattopanelit (grrr, Prsima!)

- oma vointi

Pian alkava viikko on arkea taas. Tytsy päiväkotiin ja mies töihin. Paljon yksin oloa. Oma vointi jännittää/ pelottaa. Eipä valitus auta, hissukseen PITÄÄ olla. Nonniin. Tässä se oli taas. Kiitos HEI ja näkemiin.

PS. Mitä luulette, muistaako 

mies naistenpäivän? Oma iskä 

muistaa 99% varmuudella 

kukkasin. Sen se tekee aina!

Ei otsikkoa

Eilen illalla (lue: yöllä) kun en saanut unta, mietin bloggausta aiheesta ystävyys ja ystävät. Hetken ajattelin, ...not good idea, sitten taas mieli muuttui. Viime viikolla oli ystävänpäivä. Ei sillä päivällä sinänsä ole mitään väliä, mutta ystävä-asiat pyörii mielessä ja hieman jälkijunassa.

Ihmisiä tulee, ihmisiä menee. Toiset jää, toiset hyppää pois kyydistä. Toiset niistä kyydistä pois hypänneistä jättää kovin suuren tyhjän kolon tai sitten pienen merkin vaan. Jokatapauksessa osa jää...

Olen ollut aika huono ystävä viime aikoina. En ole jaksanut. Olen vajonut melkein maan alle. Olenkin tiedostanut sen, että olen melkoisen on/off tyyppiä, mutta myönnän että ihmisten seura tekee mulle hyvää. Toisaalta mulla on on/off ystäviäkin. Tekeekö seura kaltaisekseen? Heh!

Tän ei pitänyt todellakaan olla mikään syyllistävä postaus tai "hei olen olemassa".. Tän piti olla vaan semmoinen, jossa kerron mitä asiasta ajattelen ja että yleensäkin asia on mielessäni...

Ähh, tiedättekö mitä?

...ei se ollutkaan hyvä idea.

   ------------------------------------------------------------------------------

Kipuilen ja paljon. Nukahdan iltaisin kipukyyneliin. Olen väsynyt ja enkä jaksa nykyhetkeä. Odotan-odotan ja ODOTAN. Odotan että tämä fyysinen kipu loppuu. Odotan että vauva syntyy ja asiat lähtevät rullaamaan. Odotan, että vastoinkäymiset vauvan terveyden kanssa olisivat jo takana. Tiedän, murhe ei katoa koskaan.  Olen toiveikas enkä ole masentunut. Olen vain väsynyt kipuun.

Vauvan odotus "edistyy" ja maha kasvaa ja maha-asukki potkii ja kovaa! Maha on TOSI iso (30:lla viikolla). Vauvahankinnat on hieman kesken. Äitiyspakkausta odotellaan ja kirpuilta vaatteita ostettu, ihan muutama kaupastakin (wau!). Ihania poikavauvan vaatteita otetaan vastaan ja ostetaan!  ;) Vaunut tulee mahdollisesti ystävältä. Sänky puuttuu. Meillä on ihastuttava Leander-kehto, mitä ollaan säästetty ja ääk, kyllä harmittaa, jos/kun sitä ei saisikaan nyt meille laitettua. Sopivaa paikkaa ei vaan taida olla. Mutta, en anna vielä periksi.

Päivä päivältä olen miettinyt ns. sairaalalaukun valmiiksi pakkaamista. Vaikka aikaa onkin, oma vointi on niin arvelluttava, että lähtö saattaapi tulla ja nopeasti.

Tällä viikolla on taas naistenklinikkareissu. Toivotaan parasta. JA toivon mahdollista tietoa synnytyspaikasta yms. toimenpiteistä. Ei muuta sanottavaa.

Remontti edistyy! Täällä eletään pölyn ja kolinan keskellä. Onneksi on isi... Onneksi on oma mies, joka ravaa työn ja kodin rempan ja rautakaupan väliä. Sisustusjutut jaksavat kiinnostaa edelleen ja aina ja ehkä pitävät kasassakin. Omat valinnat mietityttävät ja ehkä jopa vähän harmittavatkin, mutta myös jännittävät. On ihanaa, että myös rappukäytävä edistyy - paljon valkoista pintaa (pian!) ja raakalautaa. Sanokaa pliiiis, että lopputulos näyttää hyvälle MINUN mielestäni? Loppuviikosta mennään ja lujaa. Näyttää siltä, että kesään jää (vain?!?) rappujen maalaus. Ai niin, perkules... heh-heh, eihän meidän saunakaan ole vielä valmis. 

Huomenna ostetaan maalia, valkoista ja harmaata. Päätettiin, että valkoista, harmaata ja mustaa.. niillä mennään. Ostetaan lattia ja kattomatskua. Toiset on jo tilattu (kompromissit...gggrr). Elämäni ensimmäinen kunnon (oma) vaatekaappi on tilattu. Kylpyhuoneeseenkiin tuli lopultakin se puuttuva kaappi. Lähipäivinä tulee sohva, lipasto, lamput, iso peili...   Iso kysymysmerkki on "tuulikaappi" ja alakerran eteisen sisustus. Hitsit se on vaikea ja haastava. Lattiaan samaa mustaa, mitä keittiössäkin - yhtenäisyyttä kattokaapas! Mutta tarvitaan siis kutsuva, avara, persoonallinen ja säilytystilallinen eteinen.

 Ja sitten on se olohuone ja olohuoneen loput muutokset. Ja ne hiton kompromissit, joita inhoan. Isille viedään maalattavaksi monta huonekalua ja muutamasta luovutaan. Tumman vanhan ruokaryhmän tuolit on korjauksessa ja tumma pinta pidetään (toistaiseksi?!?...Let's see..). Ja rojusta yritetään päästä eroon. Tarvitaan tiukat tukitoimet rojuttomaan arkeen ja hamstraamattomuuteen.

Ja kuvia? Ei..ei kuvia.

Yritän pian... TOSI pian.

Tämän viikon plussat:

+  remontin edistyminen

+ aurinko

+ idols

+ eat, pray, love

+ 5vuotias tytsyni

+ alkava maaliskuu

Tämän viikon miinukset:

- kipu

- mieli

- kompromissit

- tekemättömät paperihommat

- saamattomuus

- talven jatkuminen

No hei, oikeasti.. Jo maaliskuu!

Eikö se tarkoita että on jo melkein kevät?

Hyvää, eiku annimaisesti

IHANAA maaliskuun alkua!

-

Reilu viikko hurahti...

 

Ai mitä, menikö se jo?Ei, ei mennyt!

ystävänpäivä on just silloin kun sen 

päättää olevan ja vaikka jokaisena päivänä.

...Eli minulta vielä sinulle ja teille - Hyvää 

ystävänpäivää! Ja niin moni kiitos niin paljosta...

*  *  *

Hiljaiseloa blogistaniasta. Ei tahallista eikä tahatonta. Ei vaan tuntunut siltä. Viikko hurahti nopsaa, vaikka se olikin myllerrystä, lähinnä mun/ odottavan äidin päässä, sydämessä ja kropassa. Voi-voi, melkoista tämä on. Ja huomattavasti pahempaa kuin edellisellä kerralla.  29-viikko menossa ja voidaan hyvin isosti. Liikkuminen tuskaa, illat kamalat ja kivuliaat, yöt unettomat ja päivät ihan jumit. Saanhan urputtaa? Supistelut lisääntyneet hurjasti ja muutamaan otteeseen olen jo miettinyt päivystykseen menoa. Nooh, tässä sitä edelleen ollaan ja yhtenä kappaleena ja henki pihisee. Elämänlaatu on mitä on, toisinaan suht ok ja toisinaan laatukriteerien toisessa ääripäässä. Tiedän, tämä ON väliaikaista ja se pitääkin minut kasassa. Nonniiiin..urputukset urputettu - well done!

Tytsy nautti edellisen viikon  viikonloppuna melkoisesti Disney On Ice- showsta. Oli niin fiiliksissään ja onnessaan. Ihanan reipas tyttö! Ystävä tuli Tampereelta seuraksi. Olimme tytsyjen kesken monta päivää, kun mies oli työmatkalla Itärajan toisella puolella. Leppoisaa oleilua, naurua ja itkua ja ystävänpäiväilyä mainiossa seurassa. 

Muutama elokuva ja herkkuja. Kyllä hyvä ruoka on hyvää. Päivät meni nopsaa ja mielelle teki hyvää.  Ihanaa kun ei aina tarvitse tehdä mitään  ja silti on leppoisan mukavaa. 

Mies oli tilannut oranssin kukkalähetyksen muistutukseksi - VERY well done also!  Minua ei ole vaikeaa ilahduttaa - kukat toimii aina. Ja muutaman vuoden "opettelulla" miehenikin on hoksannut sen. En ole tainnut ikinä saada niin paljon kukkia, kuin viimeisen puolen vuoden aikana. Ihanaa! Kiitos mieheni ja ystäväni!

Tuliaiseksi saimme tytsyn kanssa molemmat oman sarjan maatuskoja. Hihh! Elämäni ensimmäiset ihan omat maatuskat. Pietariin mennään uudestaan ja yhdessä.

Viime viikonloppu olikin sitten tuskaisempi. Pahaa mieltä ja kipuilua, sängyssä makailua ja kyyneleitä - melkoisessa tunnekuohussa siis mennään. Olen kirppuillut vauvanvaatteita ja tytsyltä jääneitä on pesty urakalla. Vielä tarvitaan..

Näillä mennään taas. Hissukseen...

Torstaissa on toivoa?

(Jo 505 postausta.Uhh!)

Näin tämäkin viikko lähenee loppuaan, huomenna jo perjantai. Remppamiehet saivat hommat loppuun. Sniiff, kivat miehet olivat, viihdykettä sairaslomalaiselle..

Tässä ollaan siis nyt: Aloitettiin ihan kylmänä olevasta vinttitilasta. Ti laan asennettiin kattoikkuna, mikä toimii myös varauloskäyntinä hätätilanteessa. Kattoon asennettiin myös luukku, minkä kautta pääsee katon ja huoneen välillä olevaan tilaan.. mikä lienee sitten onkaan. Remppamiehet laittoivat/ muuttivat kantavia rakenteita ja teivät pohjat (lattiat, seinät, katot, eristykset yms), loput jää omalle porukalle. Nyt on vuorossa urakka isille ja miehelleni. Kunpa ne olisi TOSI reippaita. Nyt on asennettava pintamateriaalit, minkä suhteen ei olekaan varmaa suunnitelmaa. Panelisuunnitelmat muuttuvat välillä maalattuun raakapuuhun, mikä viehättäisi.. Saa nähdä, mihin päädytään. Hinta on iso ratkaiseva tekijä, harmi kyllä. Huoneeseen asennetaan myös vaatekaappi liukuovilla.

Mutta näettehän te jo saman, minkä minäkin? Jo melkein huoneen näköisen tilan..

 

Kattoikkunasta tulvii valoa. Tykkään.

Miksi kattoikkunan kehykset on vaalean 

puun väriset vaikka piti olla valkoiset 

(Grrrrrrr...#>%&?...)? 

...Sitä älä edes kysy, too complicated.  

3 seinää maalataan. Mutta-mutta-mutta... Huoneen yleisilme tulee

olemaan hyvin vaalea, mutta harmahtavaa/rusehtavaa toivoisin kans..

Anyway, onhan tässä vaikka kuinka monta kohtaa millä saisi 

aikaisekseen kunnon perheriidan ja kriisin sen päälle. Yeah!

Hyvää "allmost" 

viikonloppua!

* * *

BEDSTE!

Can you see, we are "ALLMOST"  there! 

The bedroom has sunshine inside..

Can't wait to get it done!

Jos olisin kirjoittanut blogiani noin 10 vuotta sitten...

...moni asia olisi toisin. Toisaalta tuntuu pelottavan hassulle, 

että 10-vuottako siitä jo on? No on-on! Toisaalta onneksi se 

aika  on jo takana, mutta 10-vuotta kuulostaa silti hurjalle. 

Moni unelma toteutui, eli kannattaa todellakin unelmoida. 

Moni asia yllätti ja melkoisesti.  Sydän murtui pariinkiin 

otteeseen ja sattui ja pitkään. Uhh, siihen ei haluisi enää 

koskaan palata vaikkei se ole täysin unohtunutkaan. Monta 

naarmua ja ruhjetta tuli, mutta moni paikattiin myös. Itsetunto 

kasvoi ja melkoisesti. Elämä opetti. No ehkä ne kuuluu tähän elämään?

Blogini olisi varmaankin jotain tällaista:

Bloggaaminen

Vuonna 2001 ei ollut netti ihan niin yleinen kuin nyt. Itselläni ei 

ainakaan ollut nettiyhteyttä kotona. Nettikahviloissa, kirjastoissa 

tai muissa vastaavissa paikoissa kävin. Hotmailin ja jippiin sähköposti 

taisi olla, joista toinen vieläkin käytössä. Blogeista en tiennyt mitään. 

Mut jotenkin kuvittelen, että se olisi sopinut elämääni silloinkin. Aiheet 

ehkä hieman toiset. Mustavalkoisia valokuvia kuvasin silloin(kin), mutta

laadusta ei ollut tietoakaan (no en tiedä, onko sitä nytkään?) Skanneria 

olisi joutunut käyttämään, mutta missä? Eli bloggaukseni olisivat olleet 

mahdollisesti täysin kuvattomia/ ilman omia kuvia. Sisältö mahdollisesti

hyvin tunnepitoista purkautumista nimettömänä?  Ehkäpä päiväkirjamaisesti?

Luulen niin, koska kirjoitin silloin päiväkirjaa aika säännöllisesti. Olisin 

kai kertonut seuraavista asioista (tai nyt niitä näin muistelen:)

Minä/ Unelmani/ Sen aikainen elämäntilanne

Olin jotain niin samaa ja jotain ihan muutakin. Jollain tavalla 

rikkinäinen ja hauras, toisaalta onnellinenkin kaikki oli kuitenkin 

niin hakusessa. Toisaalta odotin jotain suurta elämänmuutosta, 

toisaalta halusin vain asettua pieneen mökkiin ihanan perheeni kanssa.  

Unelmoin hurjasti.. Unelmoin perheestä, maailmalla reissaamisesta, 

upeista kulttuurielämyksistä ja 'rajattomasta luovuudesta' (mitä se sitten 

onkaan?). Ulkoisesti olin melkoinen hippi, hennalla värjätty tukka ja 

riemunkirjavat vaatteet kirpuilta. "Askartelin" ja väkersin, maalasin ja 

"rakensin". Taloudellisesti olin/olimme täysin 0, kuun lopussa kävimme 

vanhemmillamme syömässä, koska kivassa kodissa PITI asua. Meillä oli 

ihana koti, vuokrakoti, jossa pariovet, puulattiat, vinksallaan huoneet ja 

sauna. Sisustettu ihan hassusti, mutta viihdyin. Elämä oli hauskaa, boheemia, 

vaikka sinänsä koskaan ei ollut oikein mihinkään varaa. "Se elämä" loppui 

kipeään eroon (parisuhteesta) ja muuttoon Helsinkiin. Josta pallo lähti 

pyörimään, ensin pohjamutia myöten sitten TOSI pienin askelin kohti parempaa.

Festarit/ muut kulttuuritapahtumat

Musiikilla oli iso merkitys, siihen vaikutti hyvinkin paljon sen aikaisen 

elämänkumppanini sitoutunut "vakaumus" omaan musiikkimakuun. 

Mieleenpainuvin oli ehkä Jethro Tull Kulttuuritalolla Helsingissä. Näistä 

olisin varmasti kirjoittanut. Sain kokea ihmeellisiä musiikkielämyksiä. 

Ne muuttui jonkunverran mutta rupesivat kiinnostamaan kovasti.

Työ/ Teatteri + muu boheemi elämä

Olin lopettanut työt pakolaisohjaajana (misä pidin kovasti!), opiskellut 

askartelu-ja viriketoiminnan ohjaajaksi ja aloittanut hommat nuorten 

teatteriprojektissa. Antoisaa, repivää, hauskaa, rajatonta, kokeilevaa, 

raskasta, 'yhdessä tekemistä'... sitä kaikkea oli teatteri. Se oli täysin 

uusi maailma mikä avautui, mutta ei ole sulkeutunut vielä nytkään. 

Viihdyin lavalla suuresti, vaikka vuorosanojen opettelu oli vaikeaa. 

Pitkät monologit oli tuskaa, mutta kun ne lopulta osasi, ne muisti vuosia. 

Se onnistumisen tunne mikä tuli rooliin eläytymisestä oli huumaavaa. 

Myönnän, haluaisin kokea vastaavaa uudestaan. Teatterilla oltiin päivät 

ja illat, harjoiteltiin, rakennettiin, suunniteltiin, juhlittiin, riideltiin ja luotiin. 

Tunneskaala oli laaja, ei HYVIN laaja. Laidasta laitaan.

Kirpparit

Olivat osa elämääni jo silloin, itseasiassa jo paljon aikaisemminkin.  

Tein ihmeellisiä bongauksia ja tartutin kirpparikuumetta muihinkin. 

Suurin osa vaatteistani ja kodin irtaimistostani oli sieltä. Sama hörhö/ 

hamsteri edelleen, tosin taloudellinen tilanne parantunut.. onneksi.

*  *  *

Tämä oli nyt melkoinen pinatraapaisu, mutta tapaani mukaan palailen aina 

välillä menneeseen. Eiks ravut (horoskoopilta siis) tee sillee? Hih.. Nyt en 

sentään mennyt avaamaan valokuvakansioita ja ns.muistolaatikoita, vaikka 

valokuvat kodista voisi vallan skannata ja muistelot teatteriajoilta laitta FB:iin

muille teatteriaikaisille "kolleegoille" näytille.Kunpa saisi aikaisekseen, hihh!

Buttermilk bisquits- bolgissa oli kiva vastaavanlainen bloggaus, 

idea/ haaste napattu sieltä. Missä sä olit 10-vuotta sitten? 

Mistä olisit bloggailut? Tai olisitko ollenkaan?

*

Ihanaa kun paistaa aurinko!

Makuuhuoneen kuulumisia:

Se näyttää jo huoneelta! Sinne on vedetty sähköjohdot ja pikkuikkuna on vaihdettu. Lattia on pintaa vaille valmis. Seiniltä ja katoilta puuttuvat enää ne pinnat.. Kattoikkuna tulee asennettavaksi keskiviikkona. Tänään tiputetaan katolta lumet. 

Kävimme sunnuntaina katsomassa vaatekaappeja/ liukuovia. Uhh, niitä kamaluuksia. Ja hinnoista puhumattakaan. 

Muita kuulumisia:

Niitä ei sitten ole. Blaaahh. Ihan jumi viikonloppu. Ihan jumi minä. Ihan jumi kroppa. Ihan jumi mun mieli. Ihan jumi perhe ja ihan melkoinen jumitus siis päällä. 

Viikonloppuna avasin vanhan äitiyspakkauksen laatikon ja näytin tytsylle hänen ensivaatteitaan. Oli kovin ihmeissään ja ymmällään. 

Naapurin auton takaikkunan lumeen on kirjoitettu aurinko. Missä hitossa se on???  Mun pää tarvitsee aurinkoa!

Reilu ja tasan 6-vuotta sitten ukki kuoli ja minä lensin Malawista hautajaisiin. Raskas, mutta tärkeä viikko perheen ja varsinkin mummon kanssa. Palatessani Malawiin 6-vuotta sitten ostin lentokentältä  viimeisillä rahoilla sormukset ja sanoin miehelleni että haluan jatkaa hänen kanssaan loppuun asti. Tilanne oli söpö ja ruma samaan aikaan. Majailimme tuttaviemme luona, nukuimme likaisessa sängyssä hyttysverkon alla, mutta oli ihanaa että se toinen oli siinä.

Ystävänpäivä - mies on työmatkalla (blaahh), mutta ystävä onneksi tulee kyläilemään muutamaksi päiväksi. Leikkelin paperista piparkakkumuottia käyttäen sydämiä. Ei tullut sitä, mitä ajattelin. Kunpa tulisi/olisi inspis, mähän voisin askarrella KAIKKI ensi vuoden joulukortit yms.. mut ei..ei ole inspistä ei, ei ole mihinkään. 

Hyvää maanantaita!

"Magical IKEA" ;-)

Kuinka monen kodista ei löydy yhtään IKEA:n tuotetta? Ei edes maljakkoa, kynttilää tai taulun kehystä? Ei ole montaa kotia, ainakaan niissä maissa, josta IKEA:t löytyy. Myös naapurimaiden kodeissa törmää tuttuihin esineisiin/ huonekaluihin. Tanskassa vuosia viettäneenä kohtasin IKEAan monessa paikassa. Kokonaisia kouluja, lastensuojeluyksiköitä ja asuntoloita sisustettiin katosta lattiaan IKEA:n tuotteilla. Ei, en halua halveksua tms. Moni paikka näytti tosi kivalle ja nuorekkaalle. Itsekin sisusteluhommissa olin mukana. Ystävienkin joukossa on/oli koti, jonka KAIKKI huonekalut olivat IKEA:sta ja se oli oikein kodikas, mun maun mukaan vaan jotenkin persoonaton.

En käynyt googlaamaan ja tutkimaan IKEAn klassikkotuotteista, mutta onhan niitä:

EKTORP sohva, HEMNES vitriinikaappi (?!?), HEMNES lipasto, LACK pöytä, FÄRGRIK muki, POKAL lasi, Maljakot, Kynttilät, Servetit, Valokuvakehykset...

 

 

 

 

(Bedste, NO...these are NOT the products I want or I like the most!!)

Vitriini on kiva ja oikeasti mietinkin että se olisi meillekin sopiva, ehkä eri nupeilla..mut jäi. Lipasto on ihana ja tulee meille makkariin ja (taas) eri nupeilla. Mies sanoo, et mua riivaa joku, kun luulen hänen mielestään ettei muut sitten tunnista et kyseessä IKEAn lipasto! No just joo, en sentään NIIN aliarvioi ihmsiä. Sohva on ihana! 3hengen versio ollut käytössä ja ystävältä käytettynä saatuna silti toiminut erinomaisesti. Olisinpa rohkeampi vaihtamaan väriä (mm. tumman harmaaseen). Pöytiä noita on joka nuoren kotona kaiken värisinä (uhh!), ja mukeja LIIAN monessa kahviloissa, ihan kun muita mukeja ei olisi olemassakaan (esim jopa Fiskarsissa ihastuttavassa kahvilassa..ähh!), lasit erinomaiset...

Kuinka moni näistä löytyy sun/ tuttaviesi kodeista? Unohdinko jonkun?   Nämä kuvissa esiintyvät eivät siis välttämättä ole mun henkilökohtaisia lemppareita, vaikka moni silmää miellyttääkin (lipasto&sohva)..

No oma koti sitten?  Mieheni ja minun ensimmäinen yhteinen pesä sisustettiin Tanskaan. Eräs joulu vietettiin kahden laittaen huonetta, milläs muulla kuin IKEA:n kalusteilla sekoitellen jo olemassa oleviin. Mukaan Suomeen tulivat (2kpl) keinuvia rottinkituoleja, keittiön aputaso 2:lla korkealla jakkaralla, lattiatyynyt, tietokoneen pöytä, joitain astioita ja tekstiilejä. Ja tiedättekö, ne kaikki löytyvät edelleenkin meidän kodista. MUTTA...  Keittiön (pieni entinen tietokoneenpöydäksi hankittu) ruokapöytä lähti muutama päivä sitten ja tilalle tuli talossa alkuperäisesti paikalla ollut 4hengen 50-luvun ruokapöytä. Ajatelkaa, keltaiseksi maalattuna! Iik, pöytä/pöydän jalat  taitavat lähipäivinä vaihtaa väriä (mustaksi, koska mustalla lattialla valkoiset jalat näyttävät ilmassa leijuvilta). Eteisessä tällähetkellä majaileva keittiön apupöytä on saanut valkoisen värin ja lähtemässä lähiaikoina eteisestä, mutta minne, siitä ei ideaa vielä. Rottinkiset keinutulit on hauskanleppoisanrennonkivat ja olkkarissamme edelleen, MUTTA nekin lähdössä jonnekin ja tilalle taitaapi tämänhetkisen tilanteen mukaan tulla toinen sohva (yeah, Ektorp..olenpa persoonallinen). Huoneessa on aina ollut puutetta istuimista, varsinkin mukavista sellaisista.  

IKEAA siis löytyy ja moni juttu on hyväksi todettu. Mutta miksi sitten aiheuttaa ristiriitaisia ja mälsiä tuntemuksia? Ainut uutena ostettu huonekalu, mikä ei ole IKEAa (siis irtokaluste) on parisänky. Kaikki muu hankittu käytettynä.  No nyt tätä selostusta lukien tuntuu, että KOKO koti on yhtä IKEAn kuvastoa.  

No mutta, miksi ostan sieltä?

1. Hinta ja kiva ulkomuoto.
2. Hyvä kuvasto malliesimerkeillä ja kaupan mallihuoneet inspiksenä.
3. En meinaa löytää mieluisia huonekaluja sopivalla hinnalla. Vepsäläisellä on ihastuttavia, mutta ei meidän kukkarolle.
4. Tämän alueen tarjonta on ihan pyllystä

Mitä tähän talon on lähiaikoina sitten tulossa IKEAsta?

Lehtikoteloita ja laatikoita, Ektorp (2hengen)sohva, Hyllyjä seinälle, vauvan sänky (?!?), henkarit, iso peili, vahakangas, sängynpääty (?!?), lamput, Hemnes llipasto makkariin (niinkuin ”JOKAISELLA” on!), kynttilöitä, valokuvakehyksiä, kukkia... eli siis paljon.

Eli IKEAlla mennään, ei pelkästään, mutta yhdistellen, vähän duunaten. Ei mitenkään ylpeänä, ennemminkin harjoittelen pääsemään jonkunsorttisesta häpeästä eroon... ei-ei..nyt se kuulostaa pahemmalle kuin se on! Mutta toivottavasti kukaan ei kutsu meidän kotia vielä IKEA-kodiksi.. 

Eli toivon NIIN kovin lisää valikoimaa huonekaluliikkeisiin! (Onneksi on netti! Mä vaan haluan hypistellä ja nähdä omin silmin...) Eames yms aika tulee, mutta vähän myöhemmin ja/tai pikkuhiljaa. 

Nonniiin, tässä nyt tarpeeksi IKEAa!

*  *  *

Rempparaportti/ päivä 1:


Tänään talossa käynyt jos jonkinsorttista remppaheppua - 2 työmiestä, työnjohtaja, 2 ikkunan asentajaa ja putkimies. Huomenna lisäksi sähkömies. Hihh! Annille seuraa. Remppamiehet tuli, hommiin tunnin myöhässä tosin mutta homma edistyy. Koko päivä mölyä takana. Yeah! Työn äänet!  Suljen silmät ja kuvittelen itseni köllöttelemästä uudessa makuuhuoneessa. Huomenna tulee kaupungin tarkastaja tarkastamaan puujutut (kantavat systeemit) ja homma etenee lisää. Ensi viikolla kattoon reikä ja ikkuna paikoileen, JOS ei oo kamala sää! No ei tietenkään ole, sieltä tulee jo aurinkoinen kevät!

 

1. Viihtyisä ja yksinkertainen ympäristö. Väriä tekstiileillä 

(ihana vihreä!). Ns. mahdollinen tyyli, siis toteutettavissa...

 2. Kivan boheemi..Hihh!

3. Avoin kylppäri -wow! Ihastuttavat tekstiilit 

(päiväpeitto!) Ehkä liikaa ns. luxusta mulle.

 4. Kauniit tekstiilit vuoteella. 

Kivan boheemi fiilis!

 5. Tosi ihana! Varsinkin petivaatteet ja 

musta-harmaa-valkoinen yhdistelmä!

 6. THE LAMPPU!

 7. Kiva ns. pääty ja lamput!

 8. Sama kommentti kuin ylemmässä, kiva pääty...

 9. Tykkään, vaikka...

 10. Ihana kehikko, vaikka se vähän naurattaakin..  

 11. Oooh, mitkä värit! Päätä jo nainen, mistä sä 

tykkäät... väreistä vai mustavalkoharmaasta?

 12. Oi-oi-oi! Ihanuus! Tosi ihanuus siis...

 13. Ei..ei..siis ei se sohva, vaan tuo vaateteline! Haluaa!

 14. Myöskin allmost täydellinen. Mielestäni tuo kuva on jo 

kerran mun blogissa vilahtanut. Täydellinen seinä ja sänky. 

Uuhh! Ja ihanat petivaatteet. *hyppää tuohon sänkyyn*

 15. Ei, en ole vetänyt mitään aineita. 

Musta vaan niin kiva ja hullu samalla.

 16. Ikkuna, verho, päiväpeitto!!!

 17. Kiva vaan! Muistaakseni nimeltään moderni Intia.. 

Etnisyys on kiva, kunhan sillee sopivasti...

 18. Keltaiset lamput!!

 19. Tumma lattia, jakkara ja päiväpeitto! Oihh!

20. Hihh, ihanan hauska ja pirteä. Ihanat tekstiilit!

* * *

(kuvat: täältä)

ELi, makuuhuonetta aeltaan rakentamaan huomenna klo 8:00. Siis toki 

siellä on jo yhtäsuntoista tehty, mutta remppamies aloittaa hommat NYT! 

Makuuhuoneen kuvia on pyörinyt blogissani jo aiemminkin. Eilen illalla etsin monta 

tuntia inspistä ja pistin talteen joitain yllä mainitsemiani. Mä olen niin hukassa mun maun 

kanssa. Rauhallista, mutta villin värikästä, seesteistä, muttei tylsää, etnistä, muttei liikaa, 

rosoista, mutta tyylikästä, valoisaa, käytännöllistä ja niin paljon muuta. 

Loppupelissä hukassa olen siis vaan sen ns tyylin kanssa, huone on, mikä on 

ennemmin pieni kuin iso. Kattoikkuna + pikkuikkuna, vino katto,vaatekaappi, sänky.. 

ja pieni tila vauvalle. Nyt olen/ollaan (kai?!?) kallella siihen, että kaapit valkoiset, 

lattia valkoinen, katto valkoinen, huonekalut valkoisia, yksi seinä harmahtava/rusehtava?!? 

Rosoisuutta siis esineillä... tekstiileillä... <Ähh, kuulostaapas mälsälle. Olispa jo valmis... 

Mistä sä tykkäsit?!?

 

(kuvat: www.arabia.fi)

Näitä meille. Pikkuhiljaa. Voi yhdistää moneen.

Muoto miellyttää silmää. Kauniin tylsät. Hihh!

Monesta muustakin mallista tykkään, esimerkiksi

koko-sarjasta, mut nyt mennään näillä. 

Ihme että bloggaan astioista, vaikka päässä pyörii

makuuhuoneet. Eilen etsin koko illan nettimaailmasta

makuuhuoneita. Nyt on kansiollinen makuuhuonekuvia.

Jaanko kanssanne? Nyt käyn leipomaan vilustuneen

tytsyn kanssa. Ollaan oltu kahden kotona ja lajiteltu leluja.

Hyvää helmikuuta, 

melkein kevät jo!

 

 Kuvat täältä

 Valkoinen

Niin yksinkertainen, puhdas, kaunis,

tyylikäs, konstailematon. Sen ei tarvitse

todellakaan olla kallista, kunhan vaan 

miellyttää silmää. Näitä kuvissa esiintyviä 

astioita olen kai nähnyt Suomessakin, 

mutta missä?!? Stockmann?

Kuulostanpas tylsälle. Onko sen tehnyt 

vuodet värikylläisyydessä? Kyllästyykö 

valkoisiin astioihin?  Jos olkkarin seinät

eivät olisi oransseja,  ihastelisinko silloin

valkoisia astioita? Eli TAAS palataan 

olkkarin oransseihin seiniin. Mistä en

siltikään raaski luopua, vaan pensselillä

sutia "kaiken" muun valkoiseksi...   ...   ...

Värikkäitä unia!