urputusta tulee. Varokaa!
Pitää olla kunnianhimoinen? Pitää.
Pitää olla aikaansaava? Pitää.
Pitää olla ahkera ja korkeasti kouluttautunut? Tai ainakin omaavan ns. kunnon paperit. Mmm.. Mitä paperit kertoo meistä? jotain, VAIN jotain.
Olen töissä erityisnuorten parissa. Pidän, vaikka urputankin. Työ on haastavaa, usein turhauttavaakin. Moni asia ei kuitenkaan kannusta siihen... Tähän työhön en ole paljoakaan oppinut ns. kouluissa. Elämä itse opetti eniten. Maailma opetti. Joudun usein tilanteisiin, jossa joudun miettimään omaa moraaliani. Hankalat tilanteet.
Tästä tuli mieleen, miten muutama päivä sitten sanoin miehelleni, että kieltäisi mua (EHDOTTOMASTI!), jos haluaisin joskus jatkaa opinojani tiettyyn suuntaan. mies nauroi ja lupasi kieltää.
Aikuisopiskelun piti olla se oikea juttu mulle. No kun ei ole. Älyttömän raskasta. Mulla ei vaan ole tarpeeksi tahtoa, voimaa.. heikko olen. Oppiminen ja opiskelu on muutenkin arka aihe, vaikea aihe minulle. Tuottaa paljon ongelmia ja on niin älyttömän raskasta. Nolottaa, hävettää.. Silti, uudestaan ja uudestaan vaan jatkan opintietä jo niiiin (liian!) monta vuotta, josta joskus saan irti NIIN vähän. Olen ollut koulunpenkillä n. 19,5 vuotta. Minun pitäisi siis olla todella fiksu ja korkeasti kouluttautunut? No kun en ole, laajasti ehkä. Kysymys herääkin, mikä onkaan se oikea tapa kullekin kouluttautua? Olen erilainen oppia - TOSI erilainen oppia monella eri tavalla. Mutta yhtä juttua en edelleenkään ole oppinut, Miksi kidutan itseäni uudestaan ja uudetsaan? Saisinko koulunkäyntiavustajan?
*kiehuttaa*
*ottaa päähän*
*turhauttaa*
(ja: JOO, kyllä saan urputtaa tästä omassa blogissani. Älä lue, jos ärsyttää!)
"Hieman" kevyempään aiheeseen:
Saappaat kummittelevat päässä.. ja jonkunsorttinen mekkokin. Huohh tätä turhamaisuutta.
U2 liput tulevat myyntiin kohta, IHAN kohta. Minkälaiset mahdollisuudet minulla on saada 2 lippua? Kovin pienet.
ps.
pahoittelut sekavasta tekstistä.
Sekavuus on yksi syy, miksi kaiken
on otava niin hankalaa. Helppoa yötä.
Levolista yötä!
6 comments:
Vaikka kirjoitatkin, että opiskelusi takkuilee ja on raskasta, on sinulla kuitenkin ollut puhtia ja motivaatiota, että olet aloittanut opiskelut. Pitkäjänteisyyttä, vaikka vähän tai enemmänkin tökkii, koska jatkat.
Korkeasti kouluttautunut? Itse olen ns. korkeasti kouluttautunut, ja mitä olen sillä saanut? Kyllä, juuri sen ammatin, jonka halusin, mutta siihen se loppuukin. Ei tullut autuasta ei. Ei rikasta (siinä perinteisessä mielessä) ei. Arvostettua? Ei.
Korkeasti kouluttautunut olkoon jokainen, joka on omaan alaansa perehtynyt opinnoilla. Oppinut ja kokenut olkoon se, joka on omassa työssään antanut itsestään ilolla ja saanut tuplasti takaisin, uskaltanut kohdata haasteita (vaikeitakin) ja kokenut itseriittoisuuden lisäksi riittämättömyyttä. Se kasvattaa.
Työ, ja elämä opettavat itsessään. Oppijoita olemme kaikki iäti.
Hatunnosto etäopiskelijalle! Ja potku persauksiin motivaatioksi! ;)
Tuntuu Anni tutulta *halaus*. Mä olen kiroillut monta kertaa miksi kouluttauduin alalleni. Miksi en seurannut 'sydäntäni' silloin aikoinaan ja jäänyt pois lääkiksestä ja hakeutunut sinne mihin halusin. En halunnut antaa periksi, en halunnut näyttää niille muutamille epäilijöille etteikö musta olisi työhöni jne. Pidät työstäsi. Vaikka turhaudut, muista mitä annat omana itsenäsi nuorille. Ehkei tässä tuloksia ihannoivassa yhteiskunnassa sinun työsi tulokset näy juuri nyt, voivat ne näkyä 10 vuoden kuluttua. Muista mitä saat itse. Ota ne hankalat ja moraalin ' päälle' käyvät tilanteet oppimisen kannalta.Sinä itse tiedät mikä on oikein ja mikä väärin. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea eikä osata kaikkea eikä tietää kaikkea. Muistathan sen? *toinen halaus*
Anna,
Kiitos kun kommentoit. Tää on aloittanut (taas) jotain, minka loppuun vieminen on tuskaakin tuskaisempaa.
*ottaa potkut persauksiin vastaan*
Ruusuliisa,
KIITOS lämmin sinullekin. Mä en ehkä itseasiassa oikein edes tiedä, mitä mä haluan. Hukassa taas ja edelleen. Mut päällimmäisenä tuota kirjoittaessa oli kuitenkin se oppimisen vaikeus ja turhautuminen..
KIITOS lämpöisistä halauksista..
Tämä matkaa muutaman tunnin päästä lähiopetuspäiville. Ggrr..
Hienoa että olet ottanu vastaan tän opiskeluhaasteen aiemmista takkuiluista huolimatta. Mä olen erittäin ilonen, että sä olet siellä! Itekin lähdin opiskeluiden matkaan innokkaana, mutta oon saanu kokea toistamiseen turhautumista itteni kanssa. Silti tunnen jotain saavutustakin. Jo siitä että otin ittelleni tän haasteen.
Ja kaikki viisaus ei tule kirjoista ja teorioista. Elämänkokemukset, maailmankatsomus, ymmärrys ja asettuminen toisten ihmisten asemaan on jotain, mitä mä näen sinussa. Mahottoman tärkeitä asioita työssä, apua tarvitsevien ihmisten kanssa.
Tsemppiä ihanainen!
...jatkoa edelliseen..
-Pauliina
Pauliina (?!?!?!?),
Kiitos. Itse olet ihananainen!!!
Lisää postauksia tulossa opiskeluun liittyen...
Post a Comment