14.10.09

I have a dream...

Niinan blogissa (ja lähinnä kommenteissa) tuli esille unelmointi ja
että unelmien on todellakin tapana toteutua.. Eli jos/kun unelmoin
oikein kovaa ja ääneen, niin pakkohan sen ON toteutua? Ja mitä
muutakaan tässä yömyöhään tekisin, kun en kerran voi kotona
siirrellä tavaroita tauluhyllylle ja pois sieltä.. Unelmoimaan siis!

***


Jos unelmilla ei olisi minkäänlaisia rajoja, mistä
sinä unelmoisit? Ja mistä realistisesta unelmoit?


Tässä Annin unelmointia. Jos on sekavan ristiriitaista, anna olla.
Sellainen minä vain olen. Ja tämähän on vain unelmointia ja haaveilua...


Here comes some:

Unelmoin maailmalle pääsystä (pidemmäksi aikaa, mikä
se aika nyt sitten onkaan?)Tiedän, tuttavani ovat kuulleet siitä ihan
tarpeeksi (sorry!)... Ja ei, en ole sitä mieltä että ruoho on vihreämpää aidan
toisella puolella, mä vaan kaipaan niin kovin vaihtelua. Tutut ja ns. turvalliset
nurkat tuntuvat ahtaille. Kaipaan Afrikkaan. Muuallekin lähtisin.
Kehitystyötä ruohonjuuritasolla haluaisin tehdä niin kovin paljon ja oikeasti!!!
No miksen sitten tee mitään sen eteen, että pääsisi lähtemään esimerkiksi
takaisin Malawiin? Nooh, mähän unelmoin nyt ja kovaa! Luulis sen jo edes
vähän auttavan asiaan! Tai... onko näin, että sen aika tulee vielä (sellainen
olo mulla toisinaan on!). Toivottavasti pidän sitten silloinkin
blogia, ja kaipaan Suomeen..



Unelmoin matkustamisesta omalla tavallani (ei etukäteen paljon suunnitella
& pienellä budjetilla )
ja muillakin tavoilla (täydellista luksusta) . Mieheni
kanssa, ystäväperheen kanssa, äitini kanssa, ystävän kanssa, yksinkin...



Unelmoin luovuudesta. Unelmoin työstä, jossa saisin olla luova (rajattomasti)
ja olisin siinä hyvä. Unelmoin omasta ihanasta työhuoneesta, jossa on paljon
tilaa, vesipiste, valoa ja tunnelmaa. Minulla olisi paljon välineitä ja materiaaleja
tuottoisaan luovuuteen. Ja jos se ei olisi miun työ, niin kunpa se olisi edes suuri
osa elämääni muuten! Toivottavasti luova inspiraatio ei loppuisi ja saisin siitä
suurta mielihyvää. Olisinko siis luova valkoinen Afrikkalainen? Mmmm...
(hetken ehkä, kunnes varmaankin kyllästyisin siihenkin, minut tietäen).

Unelmoin elämästä, jossa ei olisi yksinäisyyttä. Toivon että ympärilläni
olisivat rakastavat ihmiset silloinkin, kun olen vanha ja... no vanha vain.
Unelmoin siitä, että yhteys ystäviin ja perheenjäseniin säilyisi erilaisista
elämäntilanteista ja/tai välimatkoista huolimatta. Unelmoin uusista ihanista
tuttavuuksista ;) . Unelmoin ystävien, sukulaisten, tuttavien kyläilyistä
puolin sun toisin... Itseasiassa unelmoin siitä, että rakkaiden on aina hyvä
tulla meidän kotiin.

Unelmoin ihanasta kodista/talosta. (kuvia joskus...) Vanhasta, tunnelmallisesta,
avarasta ja ei laatikkomaisesta, jossa täydelliset ruutuikkunat.. Ja iso puutarha
omenapuineen ja kasvimainen. Paikalla/ maalla ei niinkään väliä, kunhan mä vain
haluan olla sielä. Ja sieltä pääsee helposti muualle (lue: kaupungin lähettyvillä). Huohh!!

Unelmoin täydellisistä huonekaluista,
lampuista ja esineistä... (kuvia joskus...)

Unelmoin vanhasta mökistä vanhemmilleni
veden äärellä, jonne voin aina tulla.


Unelmoin loputtomasta liikunnan halusta. Kunpa mulla olisi sellainen välttämätön
pakko päästä liikkeelle usein ja säännöllisesti. En voisi olla päivääkään ilman kunnon
liikkumisen nautintoa. Ja kunpa se näkyisi minussa ja olemuksessani. Kunpa se
olisi koko perheelläni. Tiedän, kuulostan ihan tyhmälle, mutta kun... ... ...

Unelmoin ihanista kengistä, vaatteista, koruista,
meikeistä, hoidoista ja kaikesta naisellisen turhamaisesta!!!

jne...

***

Huohh.. Yritin tietoisesti jättää pois.. ähh... kesken siis
jäi.. ja sekava tästä tuli. No kunhan nyt vaan unelmoin...


Hyvää yötä unelmoijat ja haaveilijat.
Jatkakaa samaan tahtiin!!!

6 comments:

Teija said...

Ei tää ny niin hullulta kuulostanu?? Täälläkin unelmoidaan, ihan hiljaa ja päässä, mutta kuitenkin.. Vain rohkeus laittaa pyörät pyörimään puuttuu. Sä oot jo rohkea, kun uskallat sanoa unelmasi ääneen!

Hebulba said...

Unelmointi on upeaa, voimavara ja henkireikä!

Unelmista ja haaveista tulee totta, kun unelmoi unelmansa todeksi.

Meillä on tapana unelmoida hiljaisesti mielessä tai jopa ääneen, ja heti perään kumoten unelmamme järjen äänellä (ei mulla kuitenkaan ole rahaa, aikaa jne.)

Minä olen unelmoinut muutamista asioista jo kymmenen vuotta. Päätin pistää hösseliksi. Tein aarrekartan. Keräsin siihen unelmani kuviksi, sanoiksi. Tein taulusta niin minun näköisen, houkuttelevan, positiivisen. Katsoessani aarrekarttaani elän unelmia todeksi, ajattelen kuinka ihanaa on elää sitä elämää missä nämä unelmat ovat totta, hymyilen aina kartan nähdessäni.

Se toimii! Kuvat ja sanat ovat alkaneet elää, muutamassa viikossa osa unelmista (joihin en ennen käyttänyt aktiivisesti aikaa, vaan "tyrmäsin ne kieltävillä lauseillä "ei kuitenkaan onnistu")on alkanut elämään...pääsen matkalle, omistan asioita joista olen haaveillut ym...vielä ne suurimmat haaveet odottavat totutumistaan, jatkan työskentelyä niiden parissa.

Unelmointi on ihanaa ja "kannattavaa"!

melkoelli said...

Ihania unelmia. Konkreettisia, monenlaisia... Isompia ja pienempiä. Kyllä unnelmia pitää aina olla ja joskus kun niitä laittaa "paperille" ne saavat ihan uuden suunnan...

anni said...

Teija,
Kiitos kommentistasi. PAhoitteluni että vasta nyt kiitän ja vastaan.

Pitäisi tehdä aarrekartta itselleni. Kirjaamani unelmat saavat huokailemaan ja mietteliääksi.


Hebulba,
KIITOS ihanasta palautteesta! Teen..sen teen, siis aarrekartan. Haluan kans hymyillä!!! Ja jatkan ja yritän olla sanomatta 'ei se kuitenkaan onnistu' tms.. Iloa sinulle!!!


Melkoelli,
Kiitos sinulle luotto-kommentoija! :D Kunpa...Kunpa saisi tuulta purjeisiin ja toteuttamaan.. Iloa ja unelmia sinullekin!

Peikonlehti said...

Hieno postaus (!) ja niiiiin monta kohtaa mihin voi samaistua =)

Unelmointi on aivan mahtavaa, olkoonkin sitten realistista tai täysin mahdotonta. Sehän ei maksa mitään, kunhan muistaa olla sekoittamatta "haavemaata" ja arkitodellisuutta =)

Jatketaan unelmointia!

anni said...

Peikonlehti, KIITOS!

Kerro lisää siun unelmista!!! Ja iloa arkitodellisuuteen, jossa unelmoidaan... :D Hihh!