Höpön-löpöä, tai sitten ei

Söpöt, eikö niin? Ytsäväni tytär oli neulonut (koulussa luentoja kuunnellessa) kahdet villasukat - pienet ja TOSI pienet. Yhdet masu-asukille ja toiset tytsyn nukelle. Tämä on kai sitä vauvailua, mitä lähiympäristö tarjoaa.

Neuvolassa kysyttiin, onko sairaalalaukku pakattu? Ei.

Onko kaikki tarpeellinen hankittu? Ei. 

Laukku pitäisi pakata, muulla ei niin väliä.

Kotona jatkuu "leppoisa" remonttikaaos. Tai itseasiassa homma "seisoo", koska mies toisissa hommissa.

*

Jo jokin aika sitten, kun olin vielä kykenevä käyskentelemään kirpuilla (yksin), tein moisen punaisen hankinnan. Punainen - LIIAN punainen, jouluinen ja kiiltäväkin vielä. Itseasiassa ihan liian öök, halvan näköinen ja paljon muutakin. MUTTA silti, jokin viehätti ja siksi mukaan lähti. Musta väri toimii ja tosi usein vielä. Turha romanttisuus lähti, ihan pikkuriikkinen osa sitä jäi, se saa olla.

 

Hehheee! Naurakaa vaan.. Minulla ja pastellia väriä.. Muakin naurattaa! Menköön raskauden/vauvailun piikkiin! TAI sen kevään. Minä kun olen päättänyt, että nyt ON kevät pakkasista ja lumesta huolimatta! En kestä enää ja harkitsen Malawiin muuttoa joka toinen päivä.

 

*

Olohuoneesta lähti tavaraa ja olohuoneeseen tuli tavaraa - sohva ja rahi. Hitsit, kun eletään normaalisti nyt. Tarvitsen jonkin ruostuneen moottorin tai muun industrial meininkiä tuomaan. ÄÄK! Tämä tila (keittiön lisäksi) on talon suht normaalein ja elättävimmissä (onks semmoista sanaa?) kunnossa oleva tila tällähetkellä. Remontti on saanut yliotteen.

Että näin leppoisasti mennään täällä.

*

ps. Sarkastisuus on IN.

Muuten ei kestä.