Ei otsikkoa

Eilen illalla (lue: yöllä) kun en saanut unta, mietin bloggausta aiheesta ystävyys ja ystävät. Hetken ajattelin, ...not good idea, sitten taas mieli muuttui. Viime viikolla oli ystävänpäivä. Ei sillä päivällä sinänsä ole mitään väliä, mutta ystävä-asiat pyörii mielessä ja hieman jälkijunassa.

Ihmisiä tulee, ihmisiä menee. Toiset jää, toiset hyppää pois kyydistä. Toiset niistä kyydistä pois hypänneistä jättää kovin suuren tyhjän kolon tai sitten pienen merkin vaan. Jokatapauksessa osa jää...

Olen ollut aika huono ystävä viime aikoina. En ole jaksanut. Olen vajonut melkein maan alle. Olenkin tiedostanut sen, että olen melkoisen on/off tyyppiä, mutta myönnän että ihmisten seura tekee mulle hyvää. Toisaalta mulla on on/off ystäviäkin. Tekeekö seura kaltaisekseen? Heh!

Tän ei pitänyt todellakaan olla mikään syyllistävä postaus tai "hei olen olemassa".. Tän piti olla vaan semmoinen, jossa kerron mitä asiasta ajattelen ja että yleensäkin asia on mielessäni...

Ähh, tiedättekö mitä?

...ei se ollutkaan hyvä idea.

   ------------------------------------------------------------------------------

Kipuilen ja paljon. Nukahdan iltaisin kipukyyneliin. Olen väsynyt ja enkä jaksa nykyhetkeä. Odotan-odotan ja ODOTAN. Odotan että tämä fyysinen kipu loppuu. Odotan että vauva syntyy ja asiat lähtevät rullaamaan. Odotan, että vastoinkäymiset vauvan terveyden kanssa olisivat jo takana. Tiedän, murhe ei katoa koskaan.  Olen toiveikas enkä ole masentunut. Olen vain väsynyt kipuun.

Vauvan odotus "edistyy" ja maha kasvaa ja maha-asukki potkii ja kovaa! Maha on TOSI iso (30:lla viikolla). Vauvahankinnat on hieman kesken. Äitiyspakkausta odotellaan ja kirpuilta vaatteita ostettu, ihan muutama kaupastakin (wau!). Ihania poikavauvan vaatteita otetaan vastaan ja ostetaan!  ;) Vaunut tulee mahdollisesti ystävältä. Sänky puuttuu. Meillä on ihastuttava Leander-kehto, mitä ollaan säästetty ja ääk, kyllä harmittaa, jos/kun sitä ei saisikaan nyt meille laitettua. Sopivaa paikkaa ei vaan taida olla. Mutta, en anna vielä periksi.

Päivä päivältä olen miettinyt ns. sairaalalaukun valmiiksi pakkaamista. Vaikka aikaa onkin, oma vointi on niin arvelluttava, että lähtö saattaapi tulla ja nopeasti.

Tällä viikolla on taas naistenklinikkareissu. Toivotaan parasta. JA toivon mahdollista tietoa synnytyspaikasta yms. toimenpiteistä. Ei muuta sanottavaa.

Remontti edistyy! Täällä eletään pölyn ja kolinan keskellä. Onneksi on isi... Onneksi on oma mies, joka ravaa työn ja kodin rempan ja rautakaupan väliä. Sisustusjutut jaksavat kiinnostaa edelleen ja aina ja ehkä pitävät kasassakin. Omat valinnat mietityttävät ja ehkä jopa vähän harmittavatkin, mutta myös jännittävät. On ihanaa, että myös rappukäytävä edistyy - paljon valkoista pintaa (pian!) ja raakalautaa. Sanokaa pliiiis, että lopputulos näyttää hyvälle MINUN mielestäni? Loppuviikosta mennään ja lujaa. Näyttää siltä, että kesään jää (vain?!?) rappujen maalaus. Ai niin, perkules... heh-heh, eihän meidän saunakaan ole vielä valmis. 

Huomenna ostetaan maalia, valkoista ja harmaata. Päätettiin, että valkoista, harmaata ja mustaa.. niillä mennään. Ostetaan lattia ja kattomatskua. Toiset on jo tilattu (kompromissit...gggrr). Elämäni ensimmäinen kunnon (oma) vaatekaappi on tilattu. Kylpyhuoneeseenkiin tuli lopultakin se puuttuva kaappi. Lähipäivinä tulee sohva, lipasto, lamput, iso peili...   Iso kysymysmerkki on "tuulikaappi" ja alakerran eteisen sisustus. Hitsit se on vaikea ja haastava. Lattiaan samaa mustaa, mitä keittiössäkin - yhtenäisyyttä kattokaapas! Mutta tarvitaan siis kutsuva, avara, persoonallinen ja säilytystilallinen eteinen.

 Ja sitten on se olohuone ja olohuoneen loput muutokset. Ja ne hiton kompromissit, joita inhoan. Isille viedään maalattavaksi monta huonekalua ja muutamasta luovutaan. Tumman vanhan ruokaryhmän tuolit on korjauksessa ja tumma pinta pidetään (toistaiseksi?!?...Let's see..). Ja rojusta yritetään päästä eroon. Tarvitaan tiukat tukitoimet rojuttomaan arkeen ja hamstraamattomuuteen.

Ja kuvia? Ei..ei kuvia.

Yritän pian... TOSI pian.

Tämän viikon plussat:

+  remontin edistyminen

+ aurinko

+ idols

+ eat, pray, love

+ 5vuotias tytsyni

+ alkava maaliskuu

Tämän viikon miinukset:

- kipu

- mieli

- kompromissit

- tekemättömät paperihommat

- saamattomuus

- talven jatkuminen

No hei, oikeasti.. Jo maaliskuu!

Eikö se tarkoita että on jo melkein kevät?

Hyvää, eiku annimaisesti

IHANAA maaliskuun alkua!

-