11.4.11

Yläkerran eteistä/ aulaa/ ...





Ei valmis, mutta jo paljon valmiimpi.

Yläkerran eteinen ja rappuset. Se tila, mikä oli niin tumma, pimeä,
ja hyvin täyteen tungettu läpikulkutila/ rojuvarasto. Siihen tottui, 
vaikka se oli järkyttävän ruma ja niin keskeneräinen. Nyt se on 
muuttunut valoisaksi ja persoonalliseksi tilaksi, josta puuttuu 
enää rappusten maalaus, seinien alapuolen maalaus ja vanhojen 
ovien maalaus,  ja johtojen piilottaminen.  Ja sitten se tärkein - sisustus 
(hyvin niukka = iso peili + taulut + ehkä matto).  Pintamateriaalit ja 
värivalinnat/ ratkaisut yllättivät täysin. Ei varmasti olisi mennyt läpi 
(mieheltäni siis) parisen vuotta sitten. Mitä tapahtui? aivopesinkö? No 
en. En edes painostanut! Jakaa mielipiteitä varmasti, jakakoot. Se on   
meidän koti ja meidänlainen - ehkä hieman kummallinenkin.  Hihh!!
Ihanaa päästä kohta laittamaan tauluja ja valokuvia seinään. Siis tiedättehän 
sen asettelun - tuleeko tämä kuva siihen vai tuohon, jättääkö tilaa väliin ja 
miten paljon jne...  Hitsit se on muuten tarkkaa hommaa se viimeistely.

Sitten on vielä yksi "hieman haastava" homma - alakerran eteinen. Uhh.
Miten saada pienestä tilasta kivan näköinen ja toimiva? Tällähetkellä ti-
lassa kököttää valkoinen lastulevykaappi. APUA! Joka kertaa kun ohi
kävelen, sydämestä ottaa se kaapin kamaluus. Mutta pahinta on, että se
toimii tällähetkellä paremmin, kuin mikään aiempi ratkaisu. What 
should I do? Unohtaa, että se on sielä? Sulkea silmät? Hyväksyä?

*
Pinnasänky muutti tänään makkariin. Vauvalla on hyvä paikka melkein 
äidin vieressä.  Huohh.. Taas konkreettisempaa ja askel lähempänä. Vaunut
odottaa. Ääk, en osaa edes käyttää enää moisia. Muutenkin tuntuu päivä päi-
vältä enemmän siltä, että vauvahommat ovat täysin hukassa. Miten ne voi unoh-
tua? Muistuuko ne mieleen? Vai onko kaikki ihan erilaista?  Onko tämä viime
hetken painikointia? Vai normaalia pientä jännitystä? Who knows..

*
Kevät.  Lumet sulaa kovaa vauhtia. Onneksi. Jo oli aikakin. Istuin tänään
rappusilla moneen  otteeseen, villatakki vain päällä. Pihahommat pyöri päässä.
Pääsis jo! Pystyispä jo! Haluis jo niin! Tänään jaksoin enemmän kuin monena
muuna aikaisempana päivänä. Hyvä näin. Ehkä mun olo paranee loppuraskautta
kohti erinomaiseksi ja pistän tuulemaan? Rempat ja pihat valmiiksi, yeah!!!

Aurinkoa!   Energiaa!   Iloa!

9 comments:

Anonymous said...

NICE-NICE-NICE.
Looking foreward to see it all with
my own eyes, bedste.

Teija said...

Niin ihanan näköistä!! Vaaleeta, avaraa, kodikasta, tyylikästä.. kyllä vaan kannatti uurastaa. :)))

Kyl ne vauvanhoitohommelitkin sieltä sit palautuu mieleen, sanoo hän, joka miettii just samoja :D Teillä ollaan jo ihan liki, jännää!

Nooruska said...

Siis toi Nilfiskin imuri, meillä oli semmonen kotona noin 20 vuotta! Ihan paras.

Hyvältä näyttää muutenkin!

RuusuLiisa said...

Voi kaunista! Avaraa! selkeää! Kaunista! Toisen kerran jo :D

Ai mikä lastulevy?

anni said...

BEDSTE
:) Thanks! We have to finish it all before you come.. :P But yeah, it's so true - difference between before and after is huge. Me HAPPY!


Teija
KIITTI! Tyylikkyydestä en oo ihan varma. Mut just päätin, et istun rappuselle valkoinen pensseli kädessä.

Juuh, lähellä ollaan. Ehkä siksi jännittääkin ja epäröittää. Too late, I guess.. Tsempit sinne!!! Ja sili-sili masulle!


Nooruska
Kiitti! Imuri löytyi jostain kierrätyksestä. Mies raahasi kotiin ja käyttää nyt tuohon remppasiivoukseen. Ollaan jo mietitty, et se voisi jäädä kököttämään nurkkaan ilman johtoa.. Sen verran herkun näköinen minustakin.


RuusuLiisa
Kiitti! No ne taulut vielä seinään, sit saat taas kehua, jookosta? Hihh.. :)

lastulevykaapista ja alakerran eteisen tilanteesta selvitystä sitten, kun pystyn siihen. Hah, nyt ei pysty, lastulevy-yökötys päällä. (semmoinen "sotka" kaks ovinen vaatekaappi)ggrr..

Tuula said...

Niin upean näköistä! Tykkään noista seinistä tosi paljon. Ja ovet on ihanat. Me likey :)

anni said...

Tuula,
kiitti! :) ovet ovat mustakin ihanat! Vaativat vaan uuden maalipinnan. Siis koko talon ovet+ kaapit (kaide+...) Ovat varmaankin maalatut vuonna jeesus, sen verran kellastuneet.

Niina K said...

Siitähän tuli hyvän näköinen! Raakalauta toimii. :) Ja väriä sillain just sopivasti kans ja. Pois turha huoli, kyllä se vauvan hoitamisen taito löytyy ihan varmasti sieltä selkäytimestä. Ja eiks se ollu niin et asioiden tapahtumiseen tarvitaan aina se pienoinen paniikki! ;)

Haleja!!

Voikukkapelto said...

Heippa, eksyinpä tänne ja liityin lukijaksi! Kivan näköistä ja hauskoja tekstejä.
Tuo raakalautaseinä on niin ihanaihanaihana - unelmani. Ehkä joku päivä saan minäkin semmoisen yläkerran repsottavan "tapetti-tilkkutäkin" päälle... huoh.