tik-tak-tik-tak...

Aika on vierähtänyt nopeasti, mutta ei helposti. Takana monta päivää pitkä lähiopetusjakso. Vihdoinkin olen kotona perheeni luona. Töitä oli monta tekemättä, mutta lähipäivien iltoina tein tehtäviä ja sainkin suurimman osan tehtyä. Sain myös aiheen lopputyöhön, ihan kuin olisin jo kohta lähellä koulun loppua? Hah, no en todellakaan. Edessä monta vuotta ahkerointia. Toivon jaksavani, niin kovin toivon... Lopputyön tarkkaa otsikkoa en vielä osaa sanoa, mutta se tulee todennäköisesti olemaan jotain monikielisyyteen liittyvää. Haluan käsitellä aihetta, mikä on iso osa perheeni arkea - useampi kuin 2 kieltä perheessä. Käynkin pikkuhiljaa katsastamaan/ etsimään perheitä, jotka suostuvat haastattelevaksi aiheesta. Toivon perheessä puhuttavan ainakin 3 kieltä. Jos itse olet semmoisesta perheestä, tai tuttaviasi on.. Laitatko sanan kiertämään, ja otat asiasta yhteyttä minuun tänne blogiin tai sähköpostitse (anniurb@gmail.com)? Kiitän.

Opintojakso oli rankka ja tehtäviä tuli lisää. Aikuisopiskelijan arki on... no se on sitä mun arkea. Nyt tajuan vasta, kun äitini joskus sanoi: "Tätä se elämä on, yhtä kiirusta..ja *viuh* ja se on ohi.." Ei, siis en ole sitä mieltä, että se olisi jo ohi tms. On vaan mennyt niin nopsaa, etten ole ehtinyt edes huomata sitä.

Eilen mieheni soitti hädissään, että joku on leikannut meidän pensasaidan! Pensasaidan, mikä EI ollut kenenkään tiellä, tai liian lähellä tietä, tai vastaavaa. Se on leikattu ihan alas! Se näyttää niin surullisen hirveälle! Se meidän näköeste kadulta on poissa ja kaikki on esillä kuin näyteikkunassa! Huomenna menen kaupungille ottamaan asiasta selvää, jos se on ollut kaupungin päätös. Vaadin todellakin selitystä, koska juuri alkutalvella kun kyselin aidan rakennusta varten lupia, sanoivat että mielummin PENSASaita.. Ja nyt he sen sitten tuhosivat!!! Näkyykö raivoni rivien välistä? Ihmettelet varmaan, että ei se nyt niin vakavaa ole (no on vakavampiakin asioita, mutta nyt se kuitenkin tuntuu pahalle.), kyllä se takaisin kasvaa tai muuta sellaista. Mieleeni tuli myös, että jos joku esim. naapureistamme on tilannut pensasaidan leikkauksen ja leikkaajat ovat erehtyneet paikasta?!? Kiehuttaa. Kiehuttaa, koska juuri sunnuntaina olemme raataneet monta tuntia istuttamalla lisää pensasaitaa siihen viereen, jotta näköeste jatkuisi pidemmälle. Hullua.

Lehdessä oli ilmoitus ensi viikolla olevasta rintasyöpäluennosta/ roosanauha tapahtumasta. Menen kuuntelemaan. Se on kuitenkin osa meidän perheen arkea. Sitä siis tiistaina.

Kiitos palautteesta ja kommenteista, joita olen saanut pitkin viikkoa. :) Nyt toivon tekeväni jotain väkertelyä viikonlopun aikana. Toivottavasti saisin mm. maalattua ainakin yhden peilin kehykset mustiksi ja valokuvakehyksiä valkoisiksi. Niistä kun puuttuu se viimeinen kerros maalia. Ja sammalta.. Sammalta pitää kerätä, ennenkuin on lunta.

Nautinnollista loppuviikkoa! Se on jo melkein viikonloppu.