Tiistain ajatuksia

Olen lueskellut/ tutkinut/ silmäillyt hirmuisesti blogeja. Sielä on melkoisia helmiä!! Tulee välillä jopa olo, että oma on melkoista balaa-bla-balaa.. Mutta kun se ON omaa!

Pää on tyhjä. Kerrankin ei sada, haluan lenkille. menenkin ihan justiinsa, vaikka pitäisi saada tehtyä yksi koulutehtävä. Pakko! Lenkkikin on tärkeää. Illalla menen vielä jumppailemaan "dieetti"/ikuinen elämäntapamuutos kun on lipsunut. Kiloja ei juurikaan tipu, mut vyötärö on kaventunut..mm..

Meillä oli eilen päiväkotikeskustelu. Sain kuulla, että tyttömme on melkoisen haastava. Ei pahempi kuin muut hänen ikäisensä, mutta vaatii paljon aikuisen huomiota. Tytöllä on paljon omaa tahtoa ja kiukkuaa kun ei saa haluamansaa. Jonkun verran riitelee/ tappelee muiden kanssa, mutta ei kuulemma aloita riitaa (?!?).. Mistäs ne sen tietää? Ehtiikö päiväkotitädit nähdä kaiken? Mulle tuli olo, että jotain pitää sit muuttaa.. mm.. Minä heti kysymässä, että mitä asialle voisi tehdä? Mutta täti sanoi ettei se ole sellaisia asioita, mitä pitää muuttaa..asia on vaan näin.

Tytöllä on kuulemma keskivertoa suurempi keskittymiskyky "näpertelyyn" ja kirjoja saattaa lukea pitkääään.. Kielellinen kehitys on vahva monikielisyydestä huolimatta. Joitain muun kielisiä sanoja on joukossa, ei kuitenkaan häiritsevästi.

Tytölle on muodostunut kavereita, kenen kanssa se hengaa päivittäin. Yksi sellainen joka kuulemma matkii kaiken, siis ihan KAIKEN (hyvät ja pahat), mitä tyttömme tekee. Pottailu on ok. Ruokailuistakin puhuttiin. Tyttö ei tykkää sosekeitoista, äiti ihmetteli. Mutta muuta ruokaa tyttö söisi niin paljon vaan kun sille annettaisiin. Sovittiin, että rajoitetaan.. ja muutenkin saa rajoittaa tyttöä jos/kun on ihan liian... no se haastava.

Ihana päiväkoti, ihanat hoitajat. Ei äidillä pahaa sanottavaa. Toimii! Kiitpllinen olen siitä. Vaikka tulikin sellainen olo, että olemmeko me tässä nyt hyvin hoidettu tämä vanhemmuus ja pienen ihmisen kasvattaminen. Onko kaikki menot välttämättömiä, vuorotyöt, opiskelut, liikkumiset? Vai pitäisikö se aika panostaa siihen tärkeämpään? Mutta..niin se vaan on, ettei omaa elämää voi lopettaa elämästä, se vanhemmuus on vaan sovitettava siihen.. (?!?!?) Ja huolehdittava, että myös itse jaksaa vanhempana. That's it about that..


Tästä viikosta tulee kiireinen. Töitä ja koulutehtäviä, liikkumista ja kodinhoitoa. Perjantaina työpaikan virkistyspäivä ja lauantaina se aikaismemissa kirjoituksissani mainitsema 5-vuotis päivä, jolloin vien mieheni pois arjesta... vaatii vielä valmisteluja pikkaisen.. raportoin sitten vkn:lopun jälkeen, miten meni. :-)

Iloa sinne, VAIKKA onkin harmaata!